"Hallituksen tavoitteena on
varmistaa kehitysyhteistyön määrärahakehitys, jonka puitteissa
0,7 prosentin määrärahataso - - voidaan saavuttaa",
julistetaan hallituksen kehysriihessä. Samaan aikaan
kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan 29 miljoonaa euroa vuonna
2015. Leikkauksia jatketaan seuraavina vuosina. Viime vuonna
kehitysyhteistyörahat olivat 0,55 prosenttia
bruttokansantulosta. Kehysriihen leikkauspäätöksillä osuus
laskee merkittävästi tulevina vuosina.
Suomi yrittää epätoivoisesti ajaa
kehitysyhteistyössä kaksilla rattailla. Virallisissa lausunnoissa
vakuutetaan, että 0,7:ää prosenttia tavoitellaan aktiivisesti,
mutta käytännössä tavoitteeseen ei sitouduta. Ulkoministeriö
muistuttaa, kuinka Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen,
jonka mukaan jäsenmaiden tulee saavuttaa kehitysrahoituksessa 0,7
prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Todellisuudessa tuona vuonna hallitus leikkaa määrärahoja.
Suomen
kehitysavun määrärahojen kasvu on ollut hidasta koko kehitysyhteistyön historian ajan. Kun Suomi aloitti
kehitysavun 1960-luvulla, tavoite oli nostaa kehitysapu
0,7:än prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite siirtyi vuosi vuodelta kauemmas, koska poliittista tahtoa sitoutua tavoitteeseen ei ollut. Raja ylittyi vahingossa ainoastaan kerran vuonna 1991, jolloin määrärahat nousivat 0,8 prosenttiin.
Suomi oli syöksymässä lamaan, bruttokansantulo laski ja rästissä olleita
kehitysvaroja laitettiin kerralla maksatukseen.
Lamavuosina 1991-1994 määrärahoja leikattiin alle puoleen. Vuonna 1994 ne olivat enää 0,31 prosenttia. Lamavuosien
jälkeen määrärahojen kehitys on junnannut paikoillaan. Suomen
talouden nousu ei ole näkynyt vastaavasti kehitysyhteistyön osuuden
kasvuna. Vuosikymmenten ajan politiikkaa on perusteltu samalla syyllä: juuri nyt Suomen taloudellinen tilanne ei mahdollista määrärahojen nostoa.
Hallitus toivoo päästöoikeuksien huutokaupasta pelastajaa kehitysyhteistyövaroille. Kuva Amazon-joen alkulähteiltä Ecuadorista. (kuva: Minttu-Maaria Partanen) |
Usein
unohdetaan, että kehitysyhteistyö ei ole pelkkää köyhien
auttamista vaan sillä on merkittäviä vaikutuksia kansainvälisessä
politiikassa. Näkyvyydellä kehitysmaissa, suurlähetystöillä ja
kehitysavulla on mahdollista nostaa maan kansainvälistä vaikutusvaltaa. Kehitysavun vähyys mainittiin muun muassa
tärkeäksi syyksi sille, miksi Suomi ei saanut paikkaa YK:n
turvallisuusneuvostossa. Suomi on jättäytynyt tietoisesti
kehitysavun eliittijoukon ulkopuolelle. Muut Pohjoismaat ja jopa talouskuurilla oleva Britannia kuuluvat 0,7 prosentin avunatajajoukkoon. Muiden Pohjoismaiden profiili kehitysmaissa ja YK:n sisällä
onkin Suomea näkyvämpi.
Suomessa
on vuosikymmenten ajan hyväksytty löyhä poliittinen vakuuttelu 0,7
prosentin tavoitteesta ilman konkreettisia tuloksia. Poliittista
selkärankaa olisi myöntää, millaista kehityspolitiikkaa hallitus
ajaa. Hallituksen nykyinen linja ei varmista
määrärahakehitystä vaan päinvastoin leikkaa sitä. Hallituksen
pitäisi joko todella sitoutua määrärahojen nostoon tai lopettaa
poliittiset korupuheet 0,7 prosentin tavoitteesta ja tunnustaa, että
Suomen tavoite on leikata merkittävästi kehitysapua.