sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Suomikin kasvoi kehitysavulla

Suomessa rakastetaan sankaritarinaa sotienjälkeisestä talouskasvusta ja kehityksestä. Sitä, kuinka sotien jälkeen Suomi oli kehitysmaan tasolla, mutta kovan ja ahkeran työnsä ansiosta suomalaiset nousivat maailman huipulle yksinään. Tarina on kieltämättä hieno, mutta siinä unohdetaan usein mainita, ettei Suomi noussut huipulle ilman muiden apua. Myös Suomi vastaanotti kehitysapua ja edullisia lainoja sotien jälkeen.

Suomi liityi Maailmanpankin jäseneksi vuonna 1948. Suomi sai pankin tuettuja lainoja 1950-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Lainoja myönnettiin tyypillisiin infrastuktuurihankkeisiin: vesivoimaan, teiden rakentamiseen ja selluteollisuuteen. Juuri niihin asioihin, joita nykyisessä kehitysyhteistyössä kritisoidaan tehottomuudesta ja kestämättömyydestä. Lainojen lisäksi Suomeen lähetettin sodan jälkeen ruoka- ja vaateapua. Monet sodan kokeneet suomalaiset muistelevat apupakettien saapumista lämmöllä. Sodan niukkuuden jälkeen apupakettien avaaminen tuntui joululta. Niistä paljastui ulkomaiden tuotteita ja erikoisia vaatteita, joita ei Suomessa oltu aiemmin nähty.

Suomen teollisuutta rakennettiin tuetuilla lainoilla.
Kuva: Minttu-Maaria Partanen
Matti Ylönen kirjoittaa Kehitys 1/2013 -lehdessä erikoisesta tapauksesta Suomen kehitysapuhistoriassa. Avustuslaiva SS Lord Delaware oli saapumassa Suomeen vuonna 1946 mukanaan 80 tonnia vaatteita sodasta kärsineille suomalaislapsille. Laiva ajoi kuitenkin miinaan Tanskan vesillä. Haaksirikkoutunut laiva hinattiin muutamaa kuukautta myöhemmin Helsinkiin. Vaatteet olivat läpimärkiä, mutta eivät onneksi olleet kärsineet kastumisesta. Vapaaehtoiset virittivät märät vaatteet kuivumaan Lauttasaaren ympäri vedetyille naruille. Samalla tehtiin epävirallinen Guinessin ennätys pisimmästä pyykkinarusta. Kuivuneet vaatteet jaettiin myöhemmin suomalaislapsille.

Kun Suomessa puhutaan kehitysyhteistyöstä, sen tuloksista ja kehistysmäärärahojen leikkauksista, on hyvä pitää mielessä, että vaikka Suomi on nykyisin kehitysyhteistyön antajamaita, näin ei ole aina ollut. Mekin olemme kasvaneet kehitysavulla.