Mikroluottoihin on viime vuosina ladattu paljon toiveita, joita ne eivät ole kyenneet lunastamaan. Kuten muukin kehitysapu, mikroluotot vaikuttavat köyhiin eri tavoin. Osa luotto-ohjelmista on onnistunut, osat ei. Ihmelääke köyhyyden ongelmiin ne eivät ole.
Aalto-yliopiston Pertti Haaparannan Bangladeshissä tehdyssä tutkimusprojektissa todettiin, että mikroluotot eivät sovellu kaikista köyhimmille. Äärimmäisessä köyhyydessä elävät eivät kykene käyttämään luottoja niiden alkuperäiseen tarkoitukseen eli yritysten perustamiseen. Kun köyhän naisen lapset ovat ilman ruokaa, hän ostaa luottorahoilla ennemmin ruokaa tänään kuin sijoittaa sen tulevaisuuden yritykseensä. Luotto on kuitenkin maksettava takaisin, joten naiset päätyvät lainaamaan rahoja koronkiskureilta - juuri niiltä, joiden armoille heidän ei pitänyt mikroluottojen avulla joutua. Tämä kurjistaa naisten asemaa edelleen.
 |
| Mikroluottosika Kambodzhassa. (kuva: Minttu-Maaria Partanen) |
Mikroluottojen kovista ja koko ajan nousevista koroista on kirjoitettu paljon. Korot eivät nykymuodossaan ole köyhille edullisia luottoja. Lisäksi varoaikaa yritystoiminnan käynnistämiselle ei usein ole, vaan lainaa pitää ryhtyä lyhentämään heti. Ehdot ovat tiukat eivätkä ota usein huomioon köyhien todellisuutta. Joissakin luotoissa vaaditaan, että naiset muodostavat ryhmiä, joissa he takaavat toistensa luoton. Miksi köyhien naisten pitäisi osoittaa solidaarisuutta omaisuudellaan toisilleen? Olisitko sinä valmis takaamaan tuntemattoman ihmisen luoton ja menettämään omaisuutesi hänen virheiden vuoksi? Anne Rosenlewin väitöstutkimuksessa havaittiin, että senegalilaiset naiset eivät mielellään ota mikroluottoja niiden tiukkojen ehtojen takia vaan luottavat ennemmin naisverkoistoihinsa rahansaannissa. Verkostot luovat "pehmeän vaihtoehdon" ulkopuolelta sanelluille mikroluotoille.
Ehkä suurin ongelma mikroluotoissa liittyy kuitenkin niiden sisältämään ideologiaan. Kenellä näemme olevan vastuun työpaikkojen luomisesta? Ulkoistetaanko vastuu toimeentulosta kehitysmaan köyhimmälle, jonka työllistyminen onnistuu tai epäonnistuu hänen omien päätöstensä vuoksi? Kuinka moni valtion tai kunnan työllistämä nainen Suomessa olisi valmis vastaamaan itse luomaan työpaikkansa luoton avulla?
