CMP-yhteisörahoitusmallin toimiminen kansallisella tasolla Etiopiassa? (kuva: Minttu-Maaria Partanen) |
Kehitysapua ja sen vaikutuksia on
mahdotonta ymmärtää, mikäli edes siitä käytävää keskustelua ei voi ymmärtää. Kuinka moni suomalainen todella ymmärtää,
mitä eroa on sektorituella, sektoribudjettituella ja budjettituella?
Mitä on korirahoitus? Entä avun sitominen, ehdollistaminen,
korkotukiluotto ja monenkeskinen kehitysapu? Nämä ovat kehitysyhteistyöpolitiikan kulmakiviä. Ulkoministeriö on
kehitysavun tärkein kirstunvartjia Suomessa. Se rahoittaa valtaosan
kaikesta kehitysyhteistyötoiminnasta. Ulkoministeriön kehitysavusta
käyttämä kieli on erittäin vaikeaa ymmärtää. Vain
kehitysapua sisältä tuntevat voivat ymmärtää, mitä viesteillä
todella tarkoitetaan. Tämä ei lisää suomalaisten luottamusta
kehitysavun toimintaan. Kehitysyhteistyöpolitiikasta keskustelemisen ei pitäisi olla mahdollista vain sisäpiiriin vihkiytyneille.
Kielikentän yksittäinen valopilkku
ovat kansalaisjärjestöt. Niiden pitää vedota yksityisihmisten
haluun auttaa, joten ne välttelevät byrokraattista kieltä
viimeiseen saakka. Eikö
ulkoministeriöllä pitäisi olla sama vastuu veronmaksajille?