Helsingistä pitää tehdä kestävän kehityksen mallikaupunki

Kirjoitin aiemmin siitä, kuinka kaavoitus vaikuttaa naisten turvallisuuteen. Kaavoitus vaikuttaa myös kaupunkien ilmastopäästöihin. Helsingin kaupunki tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Kestävästä kehityksestä ja kaavoituksesta vastaa Helsingissä yleiskaavasuunnittelija Alpo Tani. Hän puhui eilen perjantaina Kestävän kehityksen peruskirjan näyttelyn avajaisissa Helsingin Laiturissa.

Kaupungeissa tehtävillä ratkaisuilla on yhä suurempi merkitys tulevaisuudessa. Jo nyt 70 prosenttia ilmastopäästöistä syntyy kaupungeissa. Tani vertaili Helsinkiä ja Delhiä: helsinkiläisistä kaikki asuvat suunnitelluilla alueilla, delhiläisistä viidesosa. Helsinkiläiset tuottavat kuitenkin viisinkertaisesti ilmastopäästöjä delhiläisiin nähden.

Kaavoituksella on helpointa vaikuttaa liikenteeseen, joka tuottaa hieman alle neljänneksen Helsingin päästöistä. Tani kertoi, että pyöräilyreittien suunnittelu on viime vuosina saanut voimakasta nostetta Helsingissä. Baanankaltaisia väyliä on suunnitteilla merkittävästi lisää lähivuosikymmeninä. Puolet kaupungin päästöistä syntyy kaukolämmöstä, johon kaavoituksella on vaikea suoraan vaikuttaa.

Uudet asuinalueet, kuten Pohjois-Helsinkiin vasta kaavoitettu Honkasuon alue, pyritään suunnittelemaan kestävän kehityksen mukaisesti. Uusilla alueilla kestävät ratkaisut ovatkin helppoja. Kantakaupunki on jo tiheästi rakennettu. Siihen ei kaavoituksella voida juuri vaikuttaa, mutta kantakaupungin päästöt ovat Tanin mukaan maltillisia. Ongelman muodostavat Helsingin laajat esikaupunkialueet, jotka pitäisi hänen mukaansa kaavoittaa aiempaa tiheämmin.

Helsingin pitää näyttää mallia kestävän kehityksen mallikaupunkina. Ongelma on, että kauas tulevaisuuteen on helpompi tehdä ilmastolupauksia kuin lähivuosille. Päästöleikkauksia pitäisi toteuttaa aiempaa rohkeammin jo nyt, jotta Helsinki voi lunastaa edelläkävijän roolin kestävän kehityksen kaupunkina.