sunnuntai 11. elokuuta 2013

Avoin data paljastaa, minne kehitysapua suunnataan


Suomi keskitti viime vuonna kehitysyhteistyön rahoitusta voimakkaasti Itä-Afrikkaan. Asia selviää datajournalismiin erikoistuneen toimittajan Ville Juutilaisen rakentamasta verkkosovelluksesta. Sovelluksesta voi myös katsoa, mitkä sektorit saivat eniten kehitysyhteistyön varoja. Tiedot sovellukseen Juutilainen kokosi ulkoministeriön julkaisemasta Kehitysyhteistyön rahoituskohteet 2012 -raportista. Ulkoministeriö haluaa lisätä avoimen tiedon käyttöä, jotta sen keräämää tietoa voitaisiin hyödyntää yhä enemmän. Sovellus on yksi avaus tähän. Juutilaisen ajatuksia avoimen datan käytöstä voi lukea global.finlandin artikkelista.

Viime vuoden kehitysyhteistyön rahoituskohteiden hieman yli miljardin potista Itä-Afrikan hankkeet saivat yli kolmasosan, noin 360 miljoonaa euroa. Jos lasketaan yhteen kaikki Afrikan ja Lähi-idän saamat kehitysyhteistyöhankkeet, summa vastasi reilusti yli puolta kokonaisrahoituksesta eli noin 560:tä miljoonaa euroa. Etelä- ja Kaakkois-Aasia saivat viime vuonna hieman yli viidesosan apuvaroista, Latinalainen Amerikka vajaan kymmenesosan.

Avoimeen dataan perustuva karttapohjainen sovellus näyttää, minne kehitysapua viime vuonna suunnattiin.


Kymmenestä kalleimmasta hankkeesta kahdeksan suuntautui Itä-Afrikan alueelle. Tansania, Kenia, Etelä-Sudan ja Etiopia saivat kaikki kaksi hanketta kärkikymmenikköön. Vain tuet Vietnamin metsätaloudelle ja Nepalin opetussektorille ylsivät Itä-Afrikan ulkopuolelta kärkihankkeiden joukkoon. Kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyökohteiden kirjo on laaja. Erilaisia hankkeita oli viime vuonna lähes 300.

Sovelluksesta käy ilmi, että Suomi painottaa kehitysyhteistyössään voimakkaasti infrastruktuurihankkeita ja erilaisia ympäristöön, kuten metsiin ja vedenkäyttöön, liittyviä hankkeita. Vaikka ihmisoikeudet on nostettu uuden kehityspolitiikan keskiöön, ihmisoikeustyö sai potista vain murto-osan, seitsemän miljoonaa euroa. Myös Suomen painottama naisten ja tyttöjen oikeuksien parantaminen sai ainoastaan yhden sukupuolten tasa-arvoon pelkästään keskittyvän hankkeen. Kehitysyhteistyössä painottuu edelleen insinöörivetoinen työ, vaikka sosiaalisia hankkeita on haluttu infrastruktuurihankkeiden rinnalle jo vuosia. Vaikka Suomi haluaa helliä mielikuvaa itsestään tasa-arvon, koulutuksen ja ihmisoikeuksien mallimaana, kehitysyhteistyön varojen suuntaamisessa nämä teemat eivät nouse kärkeen. Vaikka tasa-arvoasiat mainitaan läpileikkaavana teemana kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa, voi kysyä, kuinka tehokkaasti teema toteutuu muun työn ohessa. Mikäli Suomi todella haluaa olla tasa-arvon edelläkävijä, myös kehitysyhteistyössä pitäisi toteuttaa pelkästään teemaan liittyviä hankkeita.