Mistä siis on kyse? Laos on parhaillaan rakentamassa Mekongin pääuomaan suurta Xayaburi-patoa, jonka tuottaman sähkön se aikoo myydä Thaimaahan. Pato on ensimmäinen, joka rakennetaan joen pääuomaan. Sen pelätään avaavan ovet muille pääuoman padoille, jolloin koko Mekongin vesistön tasapaino muuttuisi peruuttamattomasti ja dramaattisesti. Kaakkois-Aasian maat ovat erittäin riippuvaisia Mekongista niin ruuan, energian kuin ihmisten toimeentulon osalta. Siksi toimet Mekongissa vaikuttavat alueen kaikkiin maihin ja köyhien ihmisten elämään. Laos palkkasi Pöyryn tekniseksi neuvonanatajakseen Xayaburi-patohankkeeseen. Pöyry jatkaa patohankkeen teknisenä konsulttina sen rakentamisen loppuun saakka. Pöyry valvoo, että sen ehdottamat tekniset muutokset patoon toteutuvat. Järjestöjen mukaan Laosin hallitus käytti Pöyryn mainetta oikeuttamaan patohankkeen rakentamisen. Aiheesta lisää Yliopisto-lehden artikkelissani.
 |
| Tuhansien ihmisten toimeentulo on kiinni Mekongin tulvista Kambodzhassa. Kuva: Minttu-Maaria Partanen |
Miksi pato on ongelma? Alajuoksun maat, Vietnam ja Kambodzha, ovat vastustaneet padon rakentamista ja vaatineet ainakin hankkeen lykkäämistä lisäselvitysten ajaksi. Alajuoksun maiden kalatalous ja riisiviljely ovat voimakkaasti riippuvaisia Mekongin tulvapulsseista ja kalojen vapaasta vaelluksesta joessa. Padot muuttavat molempia pysyvästi. Vaelluskalat eivät pääse patojen ohi edes kalaporttien avulla ja rikas sedimentti, joka on mahdollistanut riisinviljelyn ilman lannoitusta, jää makaamaan patojen eteen. Miljoonien ihmisten ruokaturva on vaarassa Mekongin vesitapainon järkkymisen takia. Myös Vietnamin valtava delta-alue uhkaa hukkua meriveteen, mikäli virtaus Mekongissa vähenee. Padoista saatavien voittojen pelätään valuvan eliitille, jolloin köyhimmät ihmiset eivät saisi toimeentulonsa menetyksistä korvauksia. Aiheesta lisää Ympäristö-lehden artikkelissani.
Miten tämä liittyy Suomeen? Asilla on suuri merkitys Suomen kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyövaroille. Kuten Vihreässä Langassa kirjoitin, kehityspolitiikan tavoitteet ja Pöyryn toimet ovat voimakkaassa ristiriidassa keskenään. Samaan aikaan, kun Suomi tukee miljoonilla kehitysyhteistyövaroista alueen maiden neuvottelua vesivarojen kestävästä käytöstä, Pöyryn toimet jyräävät yhteistyön mahdollisuudet. Mekongin jokikomissio, jonka työtä Suomi on tukenut kymmenillä miljoonilla euroilla, on osoittautumassa hampaattomaksi Laosin ja Thaimaan hallitusten ja suuryritysten edessä. Mikäli pääuoman patohankkeet toteutuvat, kehitysyhteistyön varat ja tavoitteet ovat valuneet täysin hukkaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön päätös on merkittävä ennakkotapaus siitä, miten suomalaisten kansainvälisillä markkinoilla toimivien suuryrityksien toimia Suomessa tarkastellaan. Voidaanko niiltä vaatia eettistä ja vastuullista toimintaa ja millä periaatteilla? Ministeriön kanta antaa selkeän signaalin siitä, millaisilla periaatteilla suomalaisyritykset voivat ulkomailla toimia.
