sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Suomalaisetkin pukeutuvat Bangladeshissa valmistettuihin vaatteisiin

Bangladeshissa keskiviikkona tapahtunut tehdasonnettomuus on nostanut maan vaateteollisuuden ja sen ongelmat kansainväliseen julkisuuteen. Onnettomuudessa kuoli satoja työntekijöitä, kun kahdeksankerroksinen, viiden vaatetehtaan käyttämä rakennus romahti kesken työpäivän. Valtaosa työntekijöistä oli köyhiä naisia. Naiset oli pakotettu työskentelemään rakennuksessa, vaikka tehtaiden johtajat tiesivät romahdusvaarasta.

Julkisuudessa romahtaneeseen rakennukseen on yhdistetty useita eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia vaatemerkkejä. Suomalaisille tuttuja merkkejä ovat esimerkiksi Mango ja Benetton. Monet yritykset ovat kiirehtineet kieltämään yhteytensä romahtaneeseen rakennukseen. Vaikka yritykset eivät olisi osallisena juuri kyseisiin tehtaisiin,  Bangladeshin vaateteollisuuden ongelmat ovat pitkään olleet tiedossa. Työntekijät kärsivät muun muassa vaarallisista työoloista, terveysongelmista ja seksuaalisesta häirinnästä. Heille maksetaan palkkaa, joka ei riitä elämiseen. Jopa 85 prosenttia alalla työskentelevistä naisista ei saa tarpeeksi ruokaa.

Viime vuonna noin viisi prosenttia suomalaisten vaatteista tuotiin Bangladeshista. Finnwatchin viime keväänä tekemän tutkimuksen mukaan muun muassa Kesko, Stockmann, S-ryhmä ja Nanso tuovat vaatteita Bangladeshista. Suomalaisyritykset luottavat vastuullisuudessa yrittäjävetoisen BSCI:n valvontaan ja vaativat alihankkijoiltaan BSCI:n Code of Conductin noudattamista. Kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet BSCI:tä muun muassa siitä, ettei se vaadi jäseniltään elämiseen riittävää palkkaa. Verkoston johdossa ei ole ammattiyhdistysten eikä järjestöjen edustajia, johto koostuu yritysmaailman edustajista. BSCI:n jäsenyys ei takaa, että alihankkijat olisivat käyneet läpi BSCI:n tarkastukset. Finnwatchin mukaan vain osa suomalaisyritysten alihankkijoista oli käynyt läpi tarkastuksen. Kaikki tarkastetutkaan eivät olleet täyttäneet BSCI:n vaatimuksia. Bangladeshissa BSCI:n sosiaalisia kriteerejä rikotaan laajasti.

Jotta yritysten vastuullisuuden valvonta olisi uskottavaa, niiden pitäisi sitoutua ulkopuolisen tahon valvontajärjestelmiin. Myös suomalaiskuluttajien pitäisi olla kiinnotuneempia siitä, millasissa oloissa suomalaiskauppojen vaatteet tuotetaan. Kuluttajien pitäisi vaatia nykyistä äänekkäämmin yrityksiä hoitamaan hankintaketjunsa sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviksi. Kuluttajilla pitäisi olla mahdollisuus myös tukea selkeämmin vastuullisia yrityksiä. Markkinat tarvitsisivat reilun kaupan vaatteita.

EDIT: 29.4.2013. Mangoa ja Benettonia koskevaa kappaletta päivitetty. Benettonin vaatteita löytyi tehtaan raunioista. Mango on myöntänyt yhteytensä tehtaaseen.