tag:blogger.com,1999:blog-7901426424140856772024-03-13T07:15:31.439-07:00Jotain kehitystäKehityskysymyksiin erikoistunut toimittaja Minttu-Maaria Partanen kirjoittaa kehitysmaiden yhteydestä suomalaiseen arkeen.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comBlogger29125tag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-36779561120736248652014-04-06T10:33:00.002-07:002014-04-06T10:33:20.466-07:00Suomikin kasvoi kehitysavullaSuomessa rakastetaan sankaritarinaa sotienjälkeisestä talouskasvusta ja kehityksestä. Sitä, kuinka sotien jälkeen Suomi oli kehitysmaan tasolla, mutta kovan ja ahkeran työnsä ansiosta suomalaiset nousivat maailman huipulle yksinään. Tarina on kieltämättä hieno, mutta siinä unohdetaan usein mainita, ettei Suomi noussut huipulle ilman muiden apua. Myös Suomi vastaanotti kehitysapua ja edullisia lainoja sotien jälkeen.<br />
<br />
Suomi liityi Maailmanpankin jäseneksi vuonna 1948. Suomi sai pankin tuettuja lainoja 1950-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Lainoja myönnettiin tyypillisiin infrastuktuurihankkeisiin: vesivoimaan, teiden rakentamiseen ja selluteollisuuteen. Juuri niihin asioihin, joita nykyisessä kehitysyhteistyössä kritisoidaan tehottomuudesta ja kestämättömyydestä. Lainojen lisäksi Suomeen lähetettin sodan jälkeen ruoka- ja vaateapua. Monet sodan kokeneet suomalaiset muistelevat apupakettien saapumista lämmöllä. Sodan niukkuuden jälkeen apupakettien avaaminen tuntui joululta. Niistä paljastui ulkomaiden tuotteita ja erikoisia vaatteita, joita ei Suomessa oltu aiemmin nähty.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-u0JRdJAmEDU/Uy68TNBtE1I/AAAAAAAAAM0/XF0HkRUiOuw/s1600/Suomi+teollisuus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-u0JRdJAmEDU/Uy68TNBtE1I/AAAAAAAAAM0/XF0HkRUiOuw/s1600/Suomi+teollisuus.jpg" height="240" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomen teollisuutta rakennettiin tuetuilla lainoilla.<br />
Kuva: Minttu-Maaria Partanen</td></tr>
</tbody></table>
Matti Ylönen kirjoittaa <a href="http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_suomikin_on_saanut_apua">Kehitys 1/2013</a> -lehdessä erikoisesta tapauksesta Suomen kehitysapuhistoriassa. Avustuslaiva SS Lord Delaware oli saapumassa Suomeen vuonna 1946 mukanaan 80 tonnia vaatteita sodasta kärsineille suomalaislapsille. Laiva ajoi kuitenkin miinaan Tanskan vesillä. Haaksirikkoutunut laiva hinattiin muutamaa kuukautta myöhemmin Helsinkiin. Vaatteet olivat läpimärkiä, mutta eivät onneksi olleet kärsineet kastumisesta. Vapaaehtoiset virittivät märät vaatteet kuivumaan Lauttasaaren ympäri vedetyille naruille. Samalla tehtiin epävirallinen Guinessin ennätys pisimmästä pyykkinarusta. Kuivuneet vaatteet jaettiin myöhemmin suomalaislapsille.<br />
<br />
Kun Suomessa puhutaan kehitysyhteistyöstä, sen tuloksista ja kehistysmäärärahojen leikkauksista, on hyvä pitää mielessä, että vaikka Suomi on nykyisin kehitysyhteistyön antajamaita, näin ei ole aina ollut. Mekin olemme kasvaneet kehitysavulla.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-35839537259689873052014-03-23T03:31:00.002-07:002014-03-23T03:31:49.308-07:00Padot sinetöivät Mekongin tulevaisuudenMekong on monelle suomalaiselle tuttu joki. Kaakkois-Aasian turismitulva on tuonut suomalaisetkin risteilemään Mekongia ylös ja alas. Kaakkois-Aasian maita voi vaihtaa helposti Mekong-risteilyllä siemaillen drinkkejä jokilaivan kannella. Tämä kaikki saattaa muuttua, sillä Mekongin mittavat patosuunnitelmat voivat muuttaa turistiristeilyjenkin tulevaisuuden.<br />
<br />
Mekong-kokemukseni täydentyi viime marraskuussa, kun matkustimme Vietnamiin ja Mekongin delta-alueelle. Olen aiemmin työskennellyt Mekong-kysymysten parissa muun muassa <a href="http://vapaamekong.files.wordpress.com/2013/02/yliopisto-lehti_pato-josta-ei-saa-puhua_2012.pdf">Laosissa</a> ja <a href="http://users.tkk.fi/u/mkeskine/Ymparisto.pdf">Kambodzhassa</a> (aiheesta enemmän <a href="http://jotainkehitysta.blogspot.fi/2013_06_01_archive.html">täällä</a>). Halusin tutustua myös viimeisen alajuoksun maan, Vietnamin tilanteeseen. Koska Mekongin patoamisen seuraukset näkyvät pahiten Vietnamin jokisuistoalueella, päätimme <a href="http://www.villejuutilainen.net/">työparini</a> kanssa matkustaa sinne. Delta-alue on erittäin herkkä muutoksille Mekongin virtauksissa. Jos virtaus joessa vähenee, suolainen merivesi pääsee yhä syvemmälle suistoon. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi suiston riisin- ja kalanviljelyä. Se myös uhkaa tuhota ainutlaatuisia kosteikkoja alueelta.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><a href="http://www.villejuutilainen.net/mekong/"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-ikSvxlYVCbg/Uy6yhpBxVmI/AAAAAAAAAMk/451UVc2F3q8/s1600/Mekongin+virta.jpg" height="207" width="320" /></a></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.villejuutilainen.net/mekong/">Karttasovellus näyttää, mihin patoja suunnitellaan </a><br />
<a href="http://www.villejuutilainen.net/mekong/">ja mitä vaikutuksia niillä on. Kuva: Ville Juutilainen</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Koska Mekong virtaa lähes 5000 kilometriä Kiinan, Myanmarin, Laosin, Kambodzhan ja Vietnamin halki, joessa tapahtuvia muutoksia ja niiden seurauksia on vaikea hahmottaa. Siksi datajournalistina työskentelevä Ville Juutilainen rakensi aineistoistamme <a href="http://www.villejuutilainen.net/mekong/">karttasovelluksen</a>, jonka tarkoitus on helpottaa patosuunnitelmien hahmottamista ja kertoa lyhyesti niiden vaikutuksista.<br />
<br />
Suomalaistenkin kannattaisi kiinnostua Mekongin tilanteesta, sillä Suomi tukee aluetta merkittävästi kehitysyhteistyörahoista samaan aikaan kun konsulttiyritys Pöyry on osallisena patojen rakentamisessa. Turismin kautta lukuisat suomalaisetkin ovat henkilökohtaisesti sidoksissa joen muutoksiin.<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-23468837379135034902014-01-10T04:40:00.000-08:002014-01-10T04:43:15.791-08:00Tyttösotilaat jäävät mielikuvien varjoonOlen usein kuullut seuraavanlaisen arvoituksen: Isä ja poika joutuivat auto-onnettomuuteen. Isä kuoli ja poika kiidätettiin sairaalaan leikattavaksi. Leikkaussaliin saapunut kirurgi huudahti: "En voi leikata häntä, koska hän on poikani." Miten tämä on mahdollista? Jos hoksasit vastauksen (kirurgi on pojan äiti), onnittelut, sillä olet sisäistänyt, että kirurgi tarkoittaa tänä päivänä yhä useammin naista. Mielikuva mieskirurgista elää kuitenkin monen mielissä vahvana.<br />
<br />
Kirjoitin Planin MaailmanKuva-lehteen <a href="http://www.plan.fi/fi-FI/tiedotteet/uutiset/tyttosotilaiden-vaikea-tilanne-jaa-yha-varjoon" target="_blank">jutun tyttösotilaista.</a> Tyttösotilaat kärsivät kansainvälisesti samoista mielikuvien taakoista kuin arvoituksen naiskirurgi. Lapsisotilas tarkoittaa usein poikasotilasta siitäkin huolimatta, että arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia lapsisotilaista on tyttöjä. Tyttösotilaiden kohdalla mielikuvien vaikutukset ovat vakavia, sillä ne vaikuttavat siihen, millaista apua tytöt sotilaselämänsä jälkeen saavat.<br />
<br />
Vaikka tyttö- ja poikasotilaiden tilanteissa on paljon yhteistä, kohtalot poikkeavat myös merkittävästi toisistaan. Tytöt osallistuvat rintamalla kaikkiin tehtäviin, myös eturintaman taisteluihin. Osa tytöistä liittyy armeijaan omasta halustaan, mutta heitä myös siepataan paljon joukkoihin. Myös tytöt osallistuvat eturintamassa erittäin raakaan väkivaltaan - asia, joka usein tyttöjen kohdalla unohdetaan. Armeijan arki on tytöille rankkaa, sillä he joutuvat poikia todennäköisemmin seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Tyttäsotilaat ovat samanaikaisesti raa'an väkivallan toteuttajia ja hyväksikäytön uhreja.<br />
<br />
Suurimmat mielikuvista aiheutuvat ongelmat tyttösotilaat kohtaavat armeija-ajan jälkeen. Lapsisotilaille suunnatut aseistariisumis- ja sopeutusohjelmat eivät usein tavoita tyttöjä tai heidän tilannettaan. Ohjelmiin on piirretty yksi malli, jonka on ajateltu sopivan kaikille. Todellisuudessa malli on usein tehty poikasotilaita ajatellen. Haastattelin juttua varten tutkija Leena Kotilaista, joka on tutkinut Liberian entisiä tyttösotilaita. Kotilaisen mukaan tytöillä oli vaikeuksia kuulla ohjelmista, sillä ne eivät tavoittaneet tyttöjä. Tytöt eivät myöskään kokeneet, että ohjelmat voisivat auttaa heitä. Ohjelmien käsitykset sukupuolirooleista olivat monien mielestä liian stereotypisia. Tyttösotilaat olisivat esimerkiksi halunneet kouluttautua rakennusalalle, mutta ohjelmissa heille tarjottiin kampaajan tai tarjoilijan ammattia. Useimmat entiset tyttösotilaat päätyivät prostituutioon, koska lapsisotilaana olo löi heihin niin vahvan leiman, etteivät he löytäneet muuta työtä.<br />
<br />
Mielikuvat auttavat hahmottamaan maailmaa, mutta niissä on myös vaaransa. Kansainvälisessä yhteisössä ja järjestöissä pitää tiedostaa, millaiset sukupuoliin kohdistuvat mielikuvat työtä ohjaavat ja miten ne työhön vaikuttavat. Apu ei nimittäin ole aina sitä, mitä vastaanottajat haluavat tai tarvitsevat.<br />
<br />
PS. Jos haluaa testata lapsisotilaiden mielikuvia käytännössä, kannattaa katsoa, millaisia tuloksia Googlen kuvahaku antaa lapsisotilaille tai poikasotilaille verrattuna tyttösotilaihin. Haku toimii myös englanniksi.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-75906072164565290242013-12-13T05:16:00.000-08:002014-02-13T22:44:57.924-08:00Matkapäiväkirja Filippiineiltä: Tacloban näyttää maailmanlopulta<div class="p1">
Matkustin Filippiinien Haiyan-taifuunin tuhoalueille marraskuun lopussa Plan Suomen lähettämänä. Kirjoitin matkaltani päiväkirjaa, joka on alunperin julkaistu <a href="http://www.plan.fi/fi-FI/tiedotteet/uutiset/paivakirja-haiyan-taifuunin-tuhoalueilta-tacloban-nayttaa-maailmanlopulta" target="_blank">Planin internetsivuilla</a> 5.12.2013.</div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1"><b>21.11. Tacloban-Catbalogan</b></span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"><b></b></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Aluksi en tajua, mitä näen. Ihmettelen, miksi Taclobanin kaupungissa ei näy yhtään rakennuksia. Lentokoneen ikkunasta näkyy ainoastaan puita kasoissa kuin sikin sokin heiteltyjä tulitikkuja. Taloja ei näy, koska niitä ei enää ole. Taclobanin lentokentällä näyttää kuin maa olisi sotatilassa. Helikopterit nousevat ja laskevat, kaikkialla näkyy sotilaita, sotilastelttoja ja -ajoneuvoja. Lentokenttä on pelkkä ranka, törröttävää terästä. Ainoastaan kiitorata toimi. Miehet vetävät käsin matkalaukut aitojen sisään. Alkaa kaaos, kun matkustajat repivät laukkujaan häkeistä. </span><br />
<span class="s1"></span></div>
<div class="p2">
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 249px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 378px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-1Q6TbqcLyuQ/UqsFLDpJ2CI/AAAAAAAAAKk/7XJfo2aGs1c/s1600/Taclobanin+tuhoutunut+lentokentta+%28Tuukka+Hari+2013%29.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-1Q6TbqcLyuQ/UqsFLDpJ2CI/AAAAAAAAAKk/7XJfo2aGs1c/s1600/Taclobanin+tuhoutunut+lentokentta+(Tuukka+Hari+2013).jpg" height="192" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taclobanin tuhoutunut lentokenttä. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
<span class="s1">
</span></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Täydellistä tuhoa ei voi kuvitella ennen kuin sen itse näkee. Kahden viikon jälkeen Tacloban näyttää maailmanlopulta. Vain tiet on raivattu, ojien jälkeen alkavat loputtomat vuoret jätettä. Taifuuni on repinyt pystyyn jääneet puut paljaiksi luurangoiksi. Autoja makaa taloraatojen sisässä, laiva on ajautunut keskelle peltoa. Ihmiset ovat raivanneet romun sekaan pieniä koloja, joissa yrittävät saada elämäänsä järjestystä. Pojat vaahdottavat saippualla hiuksiaan ojassa. Tyttöjä ei näy peseytymässä. Ehkä he eivät peseydy. Ihmiset tuijottavat Planin autoa ja meitä pitkään. </span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Hajua ei pääse pakoon. Se on kaikkialla ja tunkeutuu ihon alle. Makea, mädäntynyt yhdistelmä hajoavia ruumiita, jätteitä ja ihmisten jätöksiä. Minä pääsen sitä autolla pakoon, Taclobanin asukkaat eivät, vaikka kaikki peittävät kasvonsa kankailla.</span><br />
<br />
<span class="s1"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 265px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 400px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><br />
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-V37rtBPYQIA/UqsGE1BxJbI/AAAAAAAAAKs/mS0GUxn9C7U/s1600/Lapset+kiikkulaudalla+Ita-Samarissa+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-V37rtBPYQIA/UqsGE1BxJbI/AAAAAAAAAKs/mS0GUxn9C7U/s1600/Lapset+kiikkulaudalla+Ita-Samarissa+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" height="210" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lapset leikkivät romulla Itä-Samarissa. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Kaiken kaaoksen keskellä on sykähdyttävää huomata, että lapset löytävät kaaoksenkin keskeltä paikkoja olla lapsia. Lentokentän vieressä on pystyssä yksi ainoa vääntynyt koripallokori. Pojat heittelevät palloa muutaman neliön alueella. Vähän kauempana tytöt pelaavat sulkapalloa. 12 päivää on lapsen elämässä ikuisuus. He kaipaavat leikkiä ja tavallista arkea.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Catbaloganissa ei ole sähköjä. Kaupungissa kaikki toimii generaattoreiden varassa. Vain rikkaimmilla on varaa polttaa valoja. Ilmassa leijuu polttoaineen käry ja kaiken verhoaa sininen savu. Talojen takaa kuuluu tasainen säksätys. Tunnen syyllisyyttä kuumasta vedestä ja ilmastoinnista, kun tiedän, miten suuri pula polttoaineesta on. Hotellihuoneen hinta on noussut moninkertaiseksi generaattoreiden takia.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Planin henkilökunta vaikuttaa uupuneelta. Iltamyöhään katastrofiavun tarvetta kartoittamassa ollut Planin työntekijä kertoo heidän olleen kentällä kellon ympäri. ”It’s so hard to see the children with nothing. It really breaks your heart”, hän sanoo. Planin työntekijät puskevat töitä väsymyksestä huolimatta. Mietin, kuinka kauan he jaksavat. </span></div>
<div class="p2">
<br />
<span class="s1"></span></div>
<div class="p1">
<span class="s1"><b>22.11.13 Catbalogan-Borongan-Hernani</b></span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"><b></b></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Catbaloganin Planin henkilökunta pakkaa meille keitettyjä kananmunia mukaan matkaan varmuuden vuoksi. ”Emme tiedä, kuinka paljon Boronganissa on ruokaa.” Matkanteko on hidastunut. Tie ei ole poikki, mutta erittäin huonokuntoinen. Vastaan tulee lähinnä avustusrekkoja ja sotilaita.</span><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 300px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 383px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-qyIkdlzjUIE/UqsGrJXfkFI/AAAAAAAAAK4/4nQwy9ZkZpc/s1600/Talot+tuhoutuivat+taysin+Hernanissa+(Minttu-Maaria+Partanen+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-qyIkdlzjUIE/UqsGrJXfkFI/AAAAAAAAAK4/4nQwy9ZkZpc/s1600/Talot+tuhoutuivat+taysin+Hernanissa+(Minttu-Maaria+Partanen+2013).jpg" height="213" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Talot tuhoutuivat täysin Hernanissa. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Saavumme Boronganiin Planin toimistoon ennen puoltapäivää. Lähdemme heti kohti Hernania, joka on pahiten kärsinyttä tuhoaluetta Itä-Samarissa. Tienvarsi on täynnä kylttejä, joissa pyydetään ruokaa. Vaikka talot eivät ole tuhoutuneet, kaikki alueen perheet kärsivät tuhojen vaikutuksista. Ruoka on hävinnyt markkinoilta, joten nekin perheet, jotka välttyivät tuhoilta, kärsivät ruokapulasta.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Planin työntekijä kertoo minulle, kuinka vaikeaa hänen on tulla alueelle. ”I’m really disoriented”, hän kertoo. Tutuista paikoista ei ole mitään jäljellä, sillä kaikki maamerkit ovat huuhtoutuneet pois. Hänen ystäviään on edelleen kateissa. Todennäköisimmin he ovat kuolleet.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Kylässä 100 prosenttia taloista on tuhoutunut. 30 kyläläistä on kateissa. Heidän uskotaan makaavan rojun ja jätteen alla. Miehet raivaavat kylää puu kerrallaan. Mietin, miltä tuntuu löytää naapuri rojun seasta kahden viikon jälkeen. </span></div>
<div class="p2">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 280px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 356px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-8LbMVtanogA/UqsG6bGHx_I/AAAAAAAAALA/33jIDL_VoDA/s1600/Plan+auttaa+katastrofialueilla+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-8LbMVtanogA/UqsG6bGHx_I/AAAAAAAAALA/33jIDL_VoDA/s1600/Plan+auttaa+katastrofialueilla+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" height="211" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lapset asuvat tilapäissuojissa tuhoalueilla. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Vettä sataa kaatamalla ja kaikkialla on kuraa. Vesi sataa sisään huterista pressuista ja reikäisistä kattopelleistä. Tytöt kertovat nukkuvansa koulussa, koska se on ainoa kuiva paikka alueella. Onneksi on lämmintä. Vanha nainen kulkee perässäni ja pyytää rahaa. Yritän väistää hänet loukkaamatta häntä.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Osa Planin työntekijöistä on sanonut, etteivät he ole pystyneet syömään, koska heidän ystävänsä eivät voi syödä. Syön myslipatukoita auton sisässä piilossa, koska en voisi syödä mitään kyläläisten nähden. </span></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Sade yltyy ja piiskaa palmuja vaakasuorassa paluumatkallamme. Huomiseksi on luvattu myrskyä. </span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Myös Borongan toimii generaattoreilla. Tällä kertaa hotellista ei tule kuumaa vettä.</span></div>
<div class="p2">
<br />
<span class="s1"></span></div>
<div class="p1">
<span class="s1"><b>23.11. Borongan-Salcedo</b></span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"><b></b></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Mielikuva hätäapua saavista ihmisistä on monesti passiivinen. Että katastrofin kokeneet ihmiset vain istuvat odottamassa, että joku toisi ruokaa ja auttaisi heitä. Itä-Samarissa näkee, ettei mielikuva ole totta. Ihmiset ovat työskennelleet ennen taifuunia, sen aikana ja heti sen jälkeen, jotta heidän elämänsä kärsisi mahdollisimman vähän. Kaikkialta kuuluu varasoiden paukutus. Rojua on kasattu läjiin, jotta esiin on saatu kulkuväyliä. Naiset pyykkäävät, pyykkejä riippuu katkenneista sähkölinjoista ristiin rastiin. Ihmiset auttavat itse itseään, jos saavat siihen mahdollisuuden. Järjestöjen tehtäväksi jää antaa se mahdollisuus. Heikoissa valtioissa järjestöjen on huolehdittava myös siitä, että valtiolle kuuluvat palvelut toipuvat takaisin ennalleen.</span><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 315px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 368px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-ZOJ7XGBRG6s/UqsHLowkz8I/AAAAAAAAALI/xtO8a3_ugnE/s1600/Naiset+pesevat+pyykkejaan+tuhon+keskella+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-ZOJ7XGBRG6s/UqsHLowkz8I/AAAAAAAAALI/xtO8a3_ugnE/s1600/Naiset+pesevat+pyykkejaan+tuhon+keskella+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" height="241" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Naiset pesevät pyykkejä tuhoalueilla. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Matkalla Salcedoon ohitamme hautausmaan. Vesi on heittänyt betonisia hautoja pitkin peltoja. En halua ajatella, missä ruumiit lojuvat. Riisipellot ovat suolaisen veden vallassa. Onneksi Itä-Samarissa sato saatiin korjattua jo lokakuussa. Seuraavan kerran riisi istutetaan helmikuussa. Pellot on saatava siihen mennessä raivattua sinne ajautuneista kuorma-autoista, vessankappaleista ja aaltopellistä, muuten ruokapula uhkaa syvetä ensi vuonna. </span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Vasta nyt Itä-Samariin on alkanut ilmestyä muitakin järjestöjä Planin lisäksi. Amerikkalaiset uskonnolliset ryhmät ovat aktiivisia. Ne kantavat paketteja paikalle autoissa, joissa lukee isolla ”Jesus saves” ja ”Jesus gives us the bread”. Planin pressujen seassa pilkottaa USAIDin pressuja. Pitkään Itä-Samar sai olla muiden alueiden varjossa, sillä Tacloban vei kaiken kansainvälisen huomion. Ison lentokenttäkaupungin tuhosta on helpompi kertoa kuin yhtä suurista katastrofeista 12 tunnin ajomatkan päässä. Planin työntekijä kertoo, että muut järjestöt keskittivät pitkään avun Taclobanin alueelle. Plan aloitti vaikeakulkuisimmissa paikoissa.</span><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 268px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 357px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-94zzLbeUpdw/UqsHajG-9kI/AAAAAAAAALQ/qR9P0lQpOy0/s1600/Poika+katsoo+tuhoja+Salcedossa+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-94zzLbeUpdw/UqsHajG-9kI/AAAAAAAAALQ/qR9P0lQpOy0/s1600/Poika+katsoo+tuhoja+Salcedossa+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" height="205" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ihmiset aloittavat jälleenrakentamisen heti tuhojen jälkeen. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Katastrofit voivat vahvistaa jo aiemmin yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia. Hankalakulkuinen maaseutu jää hätäavun ulkopuolelle. Köyhät kärsivät tuhoista rikkaita enemmän. Lapsikauppa lisääntyy, heikoimmassa asemassa olevat ovat entistä heikompia. Kyläyhteisön sisällä on vaikea puhaltaa yhteen hiileen, kun kaikki taistelevat samoista, niukista resursseista.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Kun saavumme Salcedon puolelle, näkyy jälleen uusi tuhomaisema. Alueen pääelinkeino on kookospähkinöiden viljely. Haiyanin taifuuni on napsinut puut poikki silmänkantamattomiin. Viljelijöiden elinkeino seuraavaksi 10 vuodeksi on tuhoutunut hetkessä. He eivät edes voi myydä puuta, sillä sitä on tarjolla liikaa eikä kukaan halua ostaa sitä. Kalastaakaan ei voi, sillä merenkäynti on liian kovaa maaliskuuhun saakka. Hiekkapohjainen maa ei sovellu viljelyyn. ”We have nothing”, mies sanoo ja katsoo silmiin. Katastrofi vaikuttaa pitkään. </span><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 305px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 381px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-ZxMxnKyl0FE/UqsHqKs9rtI/AAAAAAAAALY/BlRgn3a3oJo/s1600/Perheiden+palmuviljelmat+tuhoutuivat+Salcedossa+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-ZxMxnKyl0FE/UqsHqKs9rtI/AAAAAAAAALY/BlRgn3a3oJo/s1600/Perheiden+palmuviljelmat+tuhoutuivat+Salcedossa+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" height="213" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Perheiden toimeentulo tuhoutui jopa kymmeneksi vuodeksi tuhoutuneiden kookospalmuviljelmien myötä. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Lapsia on alkanut kerääntyä kerjäämään teiden varsille. Vielä muutama päivä sitten heitä ei näkynyt. He kyhjöttävät tien varressa. Kun järjestölogoilla varustettu auto ajaa ohi, lapset ojentelevat käsiään ja huutavat: ”Give me money, give me food.”</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1"><b>24.11. Borongan-Hernani-Catbalogan</b></span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"><b></b></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Palaamme samalle alueelle kuin aiemmin. Sateen välissä aurinko paistaa hetken, juuri sopivasti silloin, kun olemme kuvaamassa. Aurinko paahtaa todella kuumasti. Silloin sen haistaa. Kylässä oleva lieju ja roju löyhkäävät. Haju on lähes sietämätön. Kaikkialla on mutaa, joka kiehuu kuumuudessa.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Kylässä oleva nainen itkee, katsoo silmiin ja sanoo: All I want is food for my children. Siihen ei ole oikeastaan lisättävää. Ymmärrän, miksi jotkut Planin työntekijät ovat sanoneet, etteivät he voi työskennellä niillä alueilla, joissa asuvat. Se olisi liian raskasta. </span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Tapaamme kaksi naista, joista molemmat ovat vastikään synnyttäneet. Mietin, millaista on hoitaa itseään niissä olosuhteissa synnytyksen jälkeen. Toisen äidin kaksiviikkoinen vauva on niin pieni ja hauras, että mietin, kuinka sellaista voi pitää suojassa ja puhtaana romahtaneessa ympäristössä. </span><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 288px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 373px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-RbJXOJnTzsU/UqsIAbEjASI/AAAAAAAAALg/WY6K_43cLLE/s1600/Lapset+leikkivat+katastrofialueillakin+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-RbJXOJnTzsU/UqsIAbEjASI/AAAAAAAAALg/WY6K_43cLLE/s1600/Lapset+leikkivat+katastrofialueillakin+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" height="211" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lapset ilahtuvat poikkeuksista arkirutiineihin ja kaipaavat takaisin kouluun. Kuva: Minttu-Maaria Partanen</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Maaseudulla tunnelma on kaikesta huolimatta rauhallinen. Lapset ilahtuvat meidät nähdessään, vierailumme rikkoo tylsän arjen. Lapset juoksevat perässä, vilkuttavat, kikattavat ja kyselevät meidän nimiämme. Kaupungeissa tunnelma on toinen. Avustusrekkoja on jo saapunut ja ihmiset jonottavat tavaroita pitkissä letkoissa. He tuijottavat vihaisesti eteenpäin. Varsinaista epäjärjestystä ei näy, mutta tunnelma on painostava. </span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">En ole kokenut oloani turvattomaksi, mutta olenkin matkustanut Planin kanssa. Tiet vaikuttavat rauhallisilta enkä ole nähnyt epäjärjestystä. Aseitakin on vilahdellut maltillisesti. Se ei silti tarkoita, ettei tilanne olisi epävakaa. Erityisesti Borongan-Catbalogan-välinen tie on ollut vasta vähän aikaa sitten niin turvaton, että Planin työntekijöiden on pitänyt laittaa kerran tunnissa viesti, että he ovat turvassa. Nyt selviämme matkasta molempiin suuntiin ilman ongelmia. Sen verran tiukat turvallisuussäädökset ovat, että oppaamme hoputtaa meitä useita kertoja kuvauksissa, ettemme joutuisi ajamaan pimeällä. </span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Planin toimistossa juoksee sisällä iso rotta. Minun sängyssäni juoksevat termiitit.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1"><b>25.11. Catbalogan-Tacloban</b></span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"><b></b></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Ehkä silmä on jo neljässä päivässä tottunut tuhoihin tai sitten kaupunkilaiset ovat saaneet neljässä päivässä paljon aikaan. Syvemmällä kaupungissa roskia on kasattu suuriin läjiin. Kadunvarret täyttyvät pienistä pöydistä, joilla myydään kaikkea mahdollista kokonaisista sioista käytettyihin vaatteisiin. Lähempänä rantaa on lohduttomampaa. Kymmenmetrisen aallon tuhot näkyvät siellä vielä selvästi. Aurinko paistaa, mikä voimistaa kaupungin hajua.</span><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 294px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 380px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-Yi0fxAoCGZw/UqsITAHrk6I/AAAAAAAAALo/3beP3tgcDF0/s1600/Taclobanin+kaupunki+tuhoutui+pahoin+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-Yi0fxAoCGZw/UqsITAHrk6I/AAAAAAAAALo/3beP3tgcDF0/s1600/Taclobanin+kaupunki+tuhoutui+pahoin+(Minttu-Maaria+Partanen+Plan+2013).jpg" height="213" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taclobanin kaupungin yli huuhtoi jopa kymmenmetrinen hyökyaalto. Kuva: Minttu-Maaria Partanen/Plan</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Kiipeämme kaupungin koripallostadionin katolle kuvaamaan kaupungin tuhoja. Stadion toimii evakuointikeskuksena. Taifuunin aikana se muodostui kuitenkin ihmisille kuolemanloukuksi. Stadion täyttyi vedestä ja monet turvaan tulleet ihmiset kuolivat. Kadun varsilla näkyy edelleen mustia ruumispusseja odottamassa kuljetusta. </span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Ylhäältä tuhot näkyvät hyvin. Myrsky on kohdellut perheitä sattumanvaraisesti. Suurten rakennusten takana olevat talot ovat säilyneet, vieressä olevat huuhtoutuneet kokonaan pois. </span></div>
<br />
<div class="p1">
<span class="s1">Lentokenttä on paluu 80-luvulle, aikaan ennen tietokoneita. Kaikki tapahtuu käsin, paperin ja kynän avulla. Turvatarkastus ei ehkä täyttäisi eurooppalaisia standardeja, mutta kone lähtee Manilaan aikataulussa.</span></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-44487069043717399952013-10-28T00:38:00.004-07:002013-10-28T00:38:38.853-07:00Kumipuut ahmivat viljelymaataViime viikkoina sosiaalisessa mediassa on kiertänyt <a href="http://www.dailystar.co.uk/news/latest-news/343229/We-ll-run-out-of-cocoa-in-just-SEVEN-years" target="_blank">Daily Starin uutinen</a>, jonka mukaan suklaa loppuu maailmasta vuoteen 2020 mennessä. Syy on kumipuuviljelmissä, jotka tuottavat kaakaoviljelmiä paremmin, joten viljelijät muuttavat kaakaoviljelmiään kumipuuplantaaseiksi. Uutinen oli siinä mielessä ankka, että kaakao ei maailmasta lopu seitsemässä vuodessa. Tällä hetkellä kaakaon kysyntä toki kasvaa tuotantoa enemmän, mutta kaakaopavut tuskin maailmasta katoavat. Totta uutisessa oli sen sijaan se, että kumipuuviljelmät tosiaan syövät viljelyalaa yhä kiihtyvällä tahdilla.<br />
<br />
Luonnonkumia tarvitaan edelleen useisiin tuotteisiin autonrenkaista sairaalakäsineisiin. Alun perin kumipuu kasvoi Etelä-Amerikassa. Kasvi toi vaurautta muun muassa <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/ulkomaat/Brasilian+jalkapallon+MM-kisojen+rakennusty%C3%B6t+my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4/a1376541604694?src=haku&ref=hs-navi-paivanlehti" target="_blank">Brasilian syrjäseuduille</a>, kunnes sen siemeniä salakuljetettiin Aasiaan. Kumimarkkinoilla alkoi aasialaisten rynnistys.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 284px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 392px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-2ebdB8dRQO0/Um0FwRU50iI/AAAAAAAAAKQ/F0_jwjsoq8k/s1600/Laos+kumipuut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-2ebdB8dRQO0/Um0FwRU50iI/AAAAAAAAAKQ/F0_jwjsoq8k/s1600/Laos+kumipuut.jpg" height="213" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viljelijät haluavat kumipuiden viljelystä lisätuloja. Kuva: Ville Juutilainen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kaakkois-Aasiassa ei voi matkustaa ilman, että törmää valtaviin kumipuuviljelmiin. Olen <a href="http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11307" target="_blank">tutustunut niihin muun muassa Laosissa</a> ja Kambodzhassa. Esimerkiksi Laosissa suuret lupaukset kumipuiden tuomista rikkauksista paikallisille viljelijöille eivät näytä toteutuvan. Maassa kumipuita viljellään kahdenlaisilla sopimuksilla. Alavammilla mailla ulkomaiset, pääosin kiinalaiset ja vietnamilaiset yritykset vuokraavat valtavia maa-aloja pitkillä, jopa sadan vuoden vuokrasopimuksilla. Maiden menetystä ei kompensoida paikallisille asukkaille. Usein ihmiset pakkosiirretään plantaasien alta pois. Vaikeakulkuisessa Pohjois-Laosissa tyypillisiä ovat puolestaan sopimukset, joissa kiinalaisyritys tarjoaa siemenet ja viljelystarvikkeet ja lupaa ostaa tuotteen. Laosilaiset viljelijät tarjoavat työvoiman ja maan plantaaseille. Pahimmillaan sopimukset ovat johtaneet siihen, että viljelijät velkaantuvat ja menettävät maansa. Sopimukset eivät ole julkisia eikä paikallisilla, usein lukutaidottomilla viljelijöillä ole mahdollisuuksia neuvotella itselleen parempia sopimuksia.<br />
<br />
Myös suomalaiset käyttävät Aasiassa tuotettua kumia. <a href="http://www.finnwatch.org/images/finnwatch%20luonnonkumi%20web.pdf" target="_blank">Finnwatchin tutkimus</a> tarkasteli Suomessa käytettävien autonrenkaissa ja sairaalakäsineissä käytetyn kumin tuotantoa Malesiassa ja Indonesiassa. Maissa kumipuuviljelyyn liittyy paljon ongelmia, muun muassa alhaisia palkkoja, lapsityövoiman käyttöä, epäselvyyksiä maankäytössä ja ympäristöongelmia. Tutkimuksen lopputulos oli, että harva yritys kertoi, mistä ja millaisista oloista ne raakakuminsa ostavat. Todennäköistä on, että sitä ostettiin alihankkijoilta, joissa vastaavia ongelmia esiintyi.<br />
<br />
Luonnonkumin markkinoiden ennakoidaan kasvavan kiihtyvällä vauhdilla lähivuosina. Sitä ruokkivat erityisesti nousevien maiden, Kiinan, Intian ja Brasilian, taloudellinen kasvu. Esimerkiksi Kiinan ja Intian kasvavat automarkkinat imevät luonnonkumia loputtomasti. Kysyntä ei ehkä vie suklaata länsimaisten herkuttelijoiden pöydästä, mutta se uhkaa viedä ruuan köyhien maiden viljelijöiden pöydästä. Kumipuuplantaasit syövät nimenomaan ruuantuotantoon käytettävää maa-alaa ja epäedulliset viljelysopimukset uhkaavat kurjistaa köyhimpien viljelijöiden asemaa edelleen.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-18603731020918098382013-09-11T23:04:00.001-07:002013-09-11T23:04:11.002-07:00Rintojen polttaminen tekee tytöistä sijaiskärsijöitäAloitin syyskuun alussa puolen vuoden määräaikaisuuden <a href="http://www.plan.fi/" target="_blank">Plan Suomen</a> verkkotoimittajana. Mutta ei huolta, en aio lobata työnantajani kampanjoita täällä. Blogini keskittyy edelleen aihepitoisesti kehityskysymyksiin. Tämä postaus liippaa kuitenkin nykyistä työnantajaani, sillä viime viikolla jouduin työni ohella perehtymään jälleen yhteen haitalliseen tapaan, jolla tyttöjen elämää vahingoitetaan: rintojen silittämiseen tai tarkemmin ilmaistuna niiden polttamiseen.<br />
<br />
Olen aiemmin kirjoittanut <a href="http://www.maailmankuvalehti.fi/node/1288" target="_blank">artikkelin</a> tyttöjen sukupuolielinten silpomisesta juttumatkaltani Etiopiaan vuonna 2006. Etiopia kuuluu yhteen ikävimmistä maista, joissa suuri osa tytöistä joutuu läpikäymään silpomisrituaalin edelleen. Maassa toimii kuitenkin lukuisia järjestöjä, jotka työskentelevät sitkeästi tapaa vastaan. Etiopiassa näkemäni järjestöjen videot silpomisista ovat ehkä järkyttävimpiä videoita, joita olen koskaan joutunut katsomaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 303px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 367px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-AgxFvgn_NKg/Ui83MQ44xcI/AAAAAAAAAJ0/-wJwCrflFko/s1600/Etiopia_haitalliset+perinteet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-AgxFvgn_NKg/Ui83MQ44xcI/AAAAAAAAAJ0/-wJwCrflFko/s320/Etiopia_haitalliset+perinteet.jpg" height="220" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koulunäytelmiä käytetään hyväksi taistelussa haitallisia tapoja vastaan. Kuva: Minttu-Maaria Partanen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Sukupuolielinten silpominen on tunnetumpi tyttöihin kohdistettu haitallinen tapa kuin <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Breast_ironing" target="_blank">rintojen polttaminen, (englanniksi breast ironing</a>). Rintojen polttaminen on käytössä erityisesti Länsi- ja Keski-Afrikassa. Tyttöjen äidit polttavat kuumilla esineillä, kuten kivillä, tytärtensä rintoja, jotta ne eivät kehittyisi. Polttamisen ajatellaan suojelevan tyttöjä raiskauksilta, koska kehittyvät rinnat houkuttelevat miehiä ja saavat heidät ajattelemaan, että tyttö on valmis seksiin. Polttaminen aiheuttaa tytöille pysyviä arpia, rintojen alikehitystä ja myöhemmin imetysongelmia. Se tuottaa tytöille pysyvää kipua. Tapa on yleisin Kamerunissa, mutta sitä esiintyy myös muissa Keski- ja Länsi-Afrikan maissa. On paradoksaalista, että tapa on viime vuosina yleistynyt, koska parantuneen ravinnon takia tytöt kehittyvät aiempaa nuorempina. Yhä useammat tytöt pääsevät myös kouluun, joten äidit pelkäävät heidän joutuvan entistä helpommin raiskausten uhreiksi.<br />
<br />
Tapa on jälleen yksi esimerkki ongelmasta, jota yritetään ratkaista väärästä päästä. Äidit ajattelevat suojelevansa tyttöjä vahingoittamalla heitä. Heikoimmassa asemassa olevia on helpompi muuttaa kuin niitä, joiden pitäisi ottaa vastuu teoistaan: miehistä. Haitalliset perinteet, kuten sukupuolielinten silpominen tai rintojen polttaminen, lähtevät ajatuksesta, jossa tytön seksuaalisuus on hänessä oleva haitallinen asia, joka on peitettävä tai poistettava tytön suojelemiseksi. Ajatusmalliin kuuluu kuva miehestä, joka ei halua tai kykene hallitsemaan seksuaalisuuttaan vaan purkaa sen väistämättä tyttöihin. Ajatusmalli paljastaa sen, miksi haitallisia tapoja ei korjata ainoastaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvilla toimilla. Tasa-arvotyössä on tärkeintä muuttaa molempien sukupuolten käytöstä ja ajattelumallia.<br />
<br />
Kun lukee tarinoita käsittämättömistä tavoista, joita ei edelleenkään ole saatu kitkettyä, on helppo liukua epätoivoon. Uskon kuitenkin vahvasti, että monet asiat parantuvat jatkuvasti sekä kehitysmaissa että länsimaissa. Aina kehitys ei ole nopeaa tai helppoa, mutta jotain kehitystä tapahtuu koko ajan. Ideologiani on kirjattu blogin nimeen. Kehitysmaista löytyy <a href="http://www.maailmankuvalehti.fi/node/1288" target="_blank">Mezemir Yordanoksen</a> kaltaisia rohkeita tyttöjä, jotka valmiita pistämään itsensä likoon tärkeiden asioiden puolesta. Haluaisin itse olla yhtä rohkea.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-7366632512585485972013-08-28T00:07:00.005-07:002013-08-28T00:15:54.613-07:00Pitäisikö köyhille vain antaa rahaa?Olen <a href="http://www.thisamericanlife.org/" target="_blank">This American Life -podcastin</a> suurfani. Kuuntelin viime viikolla <a href="http://www.thisamericanlife.org/radio-archives/episode/503/i-was-just-trying-to-help" target="_blank">ohjelmaa</a>, jossa käsiteltiin globaalia
köyhyysongelmaa rahan antamisen kautta. Yhdysvaltalainen <a href="http://www.givedirectly.org/" target="_blank">GiveDirectly</a> -järjestö tekee sitä, mikä on ollut pitkään
kehitysyhteistyössä tabu: järjestö antaa köyhille Keniassa
suoraan rahaa ilman vaatimuksia sen käytöstä. Ajatus on yksinkertainen: jos raha
on asia, joka köyhiltä puuttuu, miksemme voisi antaa sitä heille
suoraan? Järjestö perustelee toimintaansa monilla syillä. Rahasta
suurin osa päätyy perille, koska hankkeiden byrokratia ja
henkilöstö eivät syö varoja välistä. Läpinäkyvyys on suurta,
koska välikäsiä on vähän. Ideologisesti tärkein on kuitenkin
tämä: raha menee suoraan köyhille, jotka tietävät, mitä he
oikeasti tarvitsevat. Kukaan länsimaista ei sanele, mitä köyhät tarvitsevat ja miten heidän tulisi elämäänsä elää.<br />
<br />
Kehitysyhteistyössä läpinäkyvyys ja tulosten mittaaminen ovat
tärkeä osa toiminnan oikeutusta. Ministeriöt ja järjestöt
käyttävät valtavasti aikaa ja vaivaa osoittaakseen, että varat
käytetään tehokkaasti ja oikeisiin kohteisiin. Ajatus pelkän rahan
lähettämisestä suoraan köyhille on mahdoton. Järjestöt ja ministeriö näkevät painajaisia tämänkaltaisista otsikoista: <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+kehitysavulla+tapettiin+jopa+krokotiileja++suuri+vaarinkaytos+paljastui+mosambikissa/a2155964" target="_blank">Suomen kehitysavulla tapettiin jopa krokotiileja.</a><br />
<br />
Ideologisesti taustalla
väijyy kuitenkin holhoava ajatus: ilman vastiketta köyhät
saattavat käyttää rahan väärin tai turhiin asioihin. Ajatuksen
taustalla on häivähdys ylemmyyttä: antajat tietävät parhaiten,
miten raha pitäisi käyttää tai ainakin heillä on oikeus sanella, mihin sitä ei saa käyttää. Vaikka kehitysyhteistyössä halutaan korostaa kumppanuutta, totuus on, että vastikkeellisuuteen liittyy aina enemmän tai vähemmän antajan
valta.<br />
<br />
Toinen kysymys suoraan rahan antamisessa on, ovatko länsimaiset lahjoittajat
valmiita antamaan rahaa hyväntekeväisyyteen ilman tietoa sen
käyttötarkoituksesta. Yksi syy esimerkiksi eettisten lahjojen
suosioon on se, että ihmiset kokevat rahansa menevän hyödylliseen
ja konkreettiseen tarkoitukseen, esimerkiksi vuoheen tai ammattiin.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 301px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: left; width: 372px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-yz2iAx1NpVw/UhevaZdS4uI/AAAAAAAAAJM/qLWHqfpjfb0/s1600/koulu_etiopia.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-yz2iAx1NpVw/UhevaZdS4uI/AAAAAAAAAJM/qLWHqfpjfb0/s1600/koulu_etiopia.jpg" height="226" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koulunkäynnin tukeminen parantaa elämää pitkällä tähtäimellä.<br />
Kuva: Minttu-Maaria Partanen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vaikka olen seurannut kehitysyhteistyötä vuosia, en osaa sanoa,
mitä mieltä rahan antamisesta suoraan olen. Pidän
ylhäältä-alaspäin-sanelua holhoavana. Toisaalta uskon
voimakkaasti esimerkiksi koulutuksen ja tiedon voimaan.
<a href="http://www.thisamericanlife.org/radio-archives/episode/503/i-was-just-trying-to-help" target="_blank">Podcastissakin</a> todetaan, että lehmän ja koulutuksen antaminen
nostaa kotitalouden tuloja enemmän kuin pelkän lehmän antaminen.
Koulutus parantaa ihmisten elämää pitkällä tähtäimellä ja saa esimerkiksi lehmän tuottamaan maitoa paremmin.
Kehitysyhteistyö yrittää kuunnella köyhiä yhä enemmän ja antaa
heille yhä enemmän valtaa päättää, miten he haluavat elämäänsä
parantaa. Silti valta päättää rahankäytöstä pysyy lopulta länsimaissa. <br />
<br />
Ajatus pelkän rahan antamisesta on kieltämättä kiehtova: se olisi kuin kehitysyhteistyön perustulo. Vaikka perustulo ei ota Suomessa tuulta alleen eikä kehitysyhteistyössä varmasti siirrytä lähiaikoina pelkän rahan antamiseen, molempia järjestelmiä voi kannattaa ja vastustaa hyvin samantyyppisillä argumenteilla.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-30683231945451252812013-08-11T22:26:00.002-07:002013-08-11T22:38:47.283-07:00Avoin data paljastaa, minne kehitysapua suunnataan<style type="text/css"></style>
<br />
Suomi keskitti viime vuonna kehitysyhteistyön rahoitusta voimakkaasti Itä-Afrikkaan. Asia selviää datajournalismiin erikoistuneen toimittajan Ville Juutilaisen rakentamasta <a href="http://villejuutilainen.net/kehityshankkeet" target="_blank">verkkosovelluksesta</a>. Sovelluksesta voi myös katsoa, mitkä sektorit saivat eniten kehitysyhteistyön varoja. Tiedot sovellukseen Juutilainen kokosi ulkoministeriön julkaisemasta <a href="http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=268549&contentlan=1&culture=fi-FI" target="_blank">Kehitysyhteistyön rahoituskohteet 2012 -raportista</a>. Ulkoministeriö haluaa lisätä avoimen tiedon käyttöä, jotta sen keräämää tietoa voitaisiin hyödyntää yhä enemmän. Sovellus on yksi avaus tähän. Juutilaisen ajatuksia avoimen datan käytöstä voi lukea <a href="http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=279945&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI" target="_blank">global.finlandin artikkelista</a>.<br />
<br />
Viime vuoden kehitysyhteistyön rahoituskohteiden
hieman yli miljardin potista Itä-Afrikan hankkeet saivat yli
kolmasosan, noin 360 miljoonaa euroa. Jos lasketaan yhteen kaikki
Afrikan ja Lähi-idän saamat kehitysyhteistyöhankkeet, summa
vastasi reilusti yli puolta kokonaisrahoituksesta eli noin 560:tä
miljoonaa euroa. Etelä- ja Kaakkois-Aasia saivat viime vuonna hieman
yli viidesosan apuvaroista, Latinalainen Amerikka vajaan
kymmenesosan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 278px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 391px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-jcgOPCw4b-g/UghrXFtw6kI/AAAAAAAAAI0/LF2eFPDE4mM/s1600/kehityshankkeet_jpeg.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-jcgOPCw4b-g/UghrXFtw6kI/AAAAAAAAAI0/LF2eFPDE4mM/s1600/kehityshankkeet_jpeg.jpg" height="201" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Avoimeen dataan perustuva karttapohjainen sovellus näyttää, minne kehitysapua viime vuonna suunnattiin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Kymmenestä kalleimmasta hankkeesta kahdeksan suuntautui
Itä-Afrikan alueelle. Tansania, Kenia, Etelä-Sudan ja Etiopia
saivat kaikki kaksi hanketta kärkikymmenikköön. Vain tuet
Vietnamin metsätaloudelle ja Nepalin opetussektorille ylsivät
Itä-Afrikan ulkopuolelta kärkihankkeiden joukkoon. Kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyökohteiden kirjo on laaja.
Erilaisia hankkeita oli viime vuonna lähes 300.<br />
<br />
Sovelluksesta käy ilmi, että Suomi painottaa kehitysyhteistyössään
voimakkaasti infrastruktuurihankkeita ja erilaisia ympäristöön,
kuten metsiin ja vedenkäyttöön, liittyviä hankkeita. Vaikka
ihmisoikeudet on nostettu uuden kehityspolitiikan keskiöön,
ihmisoikeustyö sai potista vain murto-osan, seitsemän miljoonaa
euroa. Myös Suomen painottama naisten ja tyttöjen oikeuksien
parantaminen sai ainoastaan yhden sukupuolten tasa-arvoon pelkästään
keskittyvän hankkeen. Kehitysyhteistyössä painottuu edelleen insinöörivetoinen työ, vaikka sosiaalisia hankkeita on haluttu infrastruktuurihankkeiden rinnalle jo vuosia. Vaikka Suomi haluaa helliä mielikuvaa itsestään tasa-arvon, koulutuksen ja ihmisoikeuksien mallimaana, kehitysyhteistyön varojen suuntaamisessa nämä teemat eivät nouse kärkeen. Vaikka tasa-arvoasiat mainitaan läpileikkaavana teemana kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa, voi kysyä, kuinka tehokkaasti teema toteutuu muun työn ohessa. Mikäli Suomi todella haluaa olla tasa-arvon edelläkävijä, myös kehitysyhteistyössä pitäisi toteuttaa pelkästään teemaan liittyviä hankkeita.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-68585089239613320952013-07-01T00:36:00.001-07:002013-07-01T00:36:53.883-07:00Miksi valitsen luomubanaanin?Taloudessamme syödään paljon hedelmiä. Erityisen paljon meillä kuluu banaaneja. Ne ovat oivallisia aamupaloja, välipaloja ja jälkiruokia. Aiemmin valitsin kauppakoriin Reilun kaupan banaaneja, mutta heti kun kauppojen valikoimiin tuli Reilun kaupan luomubanaaneja, aloin ostaa niitä. Miksi?<br />
<br />
Banaani on yksi maailman suosituimpia hedelmiä. Valtaosa niistä tuotetaan Latinalaisessa Amerikassa suurplantaaseilla, mutta viljely on laajentunut yhä enemmän myös Afrikkaan. Banaaninviljely on yksi suurimpia ympäristöongelmien aiheuttajia tropiikissa. Suurplantaasit vievät troopikista maata, mutta suurin ongelma ovat viljelyyn käytettävät torjunta- ja tuholaisaineet. Arvioiden mukaan jopa 97 prosenttia kaupallisista banaaneista koostuu yhdestä lajikkeesta, cavendishistä. Kaupallisesti käytetyn banaanin geenivalikoima on äärimmäisen suppea, mikä tekee sen haavoittuvaiseksi tuholaisille. Plantaaseilla joudutaan käyttämään yhä enemmän ja yhä vahvempia torjunta-aineita. Aineita levitetään edelleen lentokoneista, jolloin ne leviävät laajoille alueille. Aineet jäävät vuosikymmeniksi maaperään ja pohjaveteen. Arvioiden mukaan tavallisten banaanien hinnasta jopa kolmasosa kuluu torjunta-aineisiin.<br />
<br />
Edes kuoriminen ei pelasta suomalaista kuluttajaa torjunta-aineista, sillä niitä ruiskutetaan kasveihin jo kukinta-aikana, jolloin osa aineista jää banaanin sisään hedelmään. Pari vuotta sitten<a href="http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/lapsille-vain-yksi-banaani-paivassa/839405" target="_blank"> julkaistun uutisen</a> mukaan suomalaislapset saavatkin eniten torjunta-ainejäämiä ruokavalioonsa juuri banaaneista.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-VE54qDuwObs/UcxG481Y6lI/AAAAAAAAAIQ/M4La5TTazDE/s1280/banaani.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-VE54qDuwObs/UcxG481Y6lI/AAAAAAAAAIQ/M4La5TTazDE/s1280/banaani.PNG" height="200" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suurin osa Suomeen tulevista <br />
luomubanaaneista tuotetaan Ecuadorissa.<br />
Kuva: Minttu-Maaria Partanen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
On selvää, että laajalla torjunta-aineiden käytöllä on vaikutuksia myös banaaniplantaasien työntekijöille. Yle Areenasta voi vielä katsoa <a href="http://areena.yle.fi/tv/1891053" target="_blank">Bananas-dokumentin vuodelta 2008</a>, joka kertoo nicaragualaisten banaanityöläisten nostamasta oikeusjutusta Dole Food Companya vastaan. Yhtiö, silloin vielä Standard Fruit, käytti 1970-luvulla DBCP-kemikaalia banaaniplantaaseilla, mikä aiheutti tuhansien työläisten pysyvän hedelmättömyyden. Vaikka DBCP:tä ei käytetä enää, se säilyy vuosia ympäristössä. Työläisten oikeustaistelu jatkuu edelleen. Vaikka DBCP:tä ei enää käytetä, eivät nykyiset aineet ole vaarattomia. Erityisesti laajat ilmasta tehtävät ruiskutukset altistavat työntekijät kemikaaleille ja aiheuttavat heille terveysongelmia.<br />
<br />
On hyvä muistaa, että vaikka Reilulla kaupalla on ympäristövaatimuksia osana järjestelmäänsä, se ei ole ympäristö- tai luomumerkki. Reilun kaupan hedelmissä saa käyttää torjunta-aineita, tosin kaupallista viljelyä rajoitetummin ja valvotummin. Jos haluaa välttää torjunta-aineita ja niiden haittavaikutuksia viljelyalueilla, ainoa tae kemikaalittomuudesta ovat luomubanaanit.<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-43407410856929494892013-06-18T02:46:00.002-07:002013-06-18T02:46:39.014-07:00Pöyryn toimet Laosin suurpatohankkeessa saivat valtiovallan siunauksenTyö- ja elinkeinoministeriö <a href="https://www.tem.fi/ministerio/tiedotteet_ministerio?89531_m=110857" target="_blank">ilmoitti tänään</a>, ettei Pöyryn toiminta Laosin Xayaburi-suurpatohankkeessa ole OECD:n yritysvastuuperiaatteiden vastaista. Päätös oli suuri pettymys yritysvastuuta perääville kansalaisjärjestöille, jotka kantelivat Pöyryn toimista ministeriöön ja toivoivat siitä ennakkotapausta vastuullisen yritystoiminnan periaatteista. Finnwatch <a href="http://www.finnwatch.org/uutiset/103-finnwatch-poeyry-paeaesi-kuin-koira-veraejaestae" target="_blank">arvosteli päätöstä</a> tuoreeltaan siitä, että se henkii Suomen hampaatonta yritysvastuupolitiikkaa. <br />
<b><br /></b>
<b>Mistä siis on kyse?</b> Laos on parhaillaan rakentamassa Mekongin pääuomaan suurta Xayaburi-patoa, jonka tuottaman sähkön se aikoo myydä Thaimaahan. Pato on ensimmäinen, joka rakennetaan joen pääuomaan. Sen pelätään avaavan ovet muille pääuoman padoille, jolloin koko Mekongin vesistön tasapaino muuttuisi peruuttamattomasti ja dramaattisesti. Kaakkois-Aasian maat ovat erittäin riippuvaisia Mekongista niin ruuan, energian kuin ihmisten toimeentulon osalta. Siksi toimet Mekongissa vaikuttavat alueen kaikkiin maihin ja köyhien ihmisten elämään. Laos palkkasi Pöyryn tekniseksi neuvonanatajakseen Xayaburi-patohankkeeseen. Pöyry jatkaa patohankkeen teknisenä konsulttina sen rakentamisen loppuun saakka. Pöyry valvoo, että sen ehdottamat tekniset muutokset patoon toteutuvat. Järjestöjen mukaan Laosin hallitus käytti Pöyryn mainetta oikeuttamaan patohankkeen rakentamisen. Aiheesta lisää <a href="http://vapaamekong.files.wordpress.com/2013/02/yliopisto-lehti_pato-josta-ei-saa-puhua_2012.pdf" target="_blank">Yliopisto-lehden artikkelissani</a>.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 296px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 436px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-ZFeRMwQ3jqs/UcAqXcMonCI/AAAAAAAAAH4/qeXtcBcPbr4/s1600/Kambodzha_kalastajakyla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-ZFeRMwQ3jqs/UcAqXcMonCI/AAAAAAAAAH4/qeXtcBcPbr4/s1600/Kambodzha_kalastajakyla.jpg" height="213" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuhansien ihmisten toimeentulo on kiinni Mekongin tulvista Kambodzhassa. Kuva: Minttu-Maaria Partanen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b><br /></b>
<b>Miksi pato on ongelma?</b> Alajuoksun maat, Vietnam ja Kambodzha, ovat vastustaneet padon rakentamista ja vaatineet ainakin hankkeen lykkäämistä lisäselvitysten ajaksi. Alajuoksun maiden kalatalous ja riisiviljely ovat voimakkaasti riippuvaisia Mekongin tulvapulsseista ja kalojen vapaasta vaelluksesta joessa. Padot muuttavat molempia pysyvästi. Vaelluskalat eivät pääse patojen ohi edes kalaporttien avulla ja rikas sedimentti, joka on mahdollistanut riisinviljelyn ilman lannoitusta, jää makaamaan patojen eteen. Miljoonien ihmisten ruokaturva on vaarassa Mekongin vesitapainon järkkymisen takia. Myös Vietnamin valtava delta-alue uhkaa hukkua meriveteen, mikäli virtaus Mekongissa vähenee. Padoista saatavien voittojen pelätään valuvan eliitille, jolloin köyhimmät ihmiset eivät saisi toimeentulonsa menetyksistä korvauksia. Aiheesta lisää <a href="http://users.tkk.fi/u/mkeskine/Ymparisto.pdf" target="_blank">Ympäristö-lehden artikkelissani</a>.<br />
<br />
<b>Miten tämä liittyy Suomeen?</b> Asilla on suuri merkitys Suomen kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyövaroille. Kuten <a href="http://www.vihrealanka.fi/uutiset/valuivatko-miljoonien-kehitysyhteisty%C3%B6varat-hukkaan-p%C3%B6yryn-takia" target="_blank">Vihreässä Langassa</a> kirjoitin, kehityspolitiikan tavoitteet ja Pöyryn toimet ovat voimakkaassa ristiriidassa keskenään. Samaan aikaan, kun Suomi tukee miljoonilla kehitysyhteistyövaroista alueen maiden neuvottelua vesivarojen kestävästä käytöstä, Pöyryn toimet jyräävät yhteistyön mahdollisuudet. Mekongin jokikomissio, jonka työtä Suomi on tukenut kymmenillä miljoonilla euroilla, on osoittautumassa hampaattomaksi Laosin ja Thaimaan hallitusten ja suuryritysten edessä. Mikäli pääuoman patohankkeet toteutuvat, kehitysyhteistyön varat ja tavoitteet ovat valuneet täysin hukkaan.<br />
<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön päätös on merkittävä ennakkotapaus siitä, miten suomalaisten kansainvälisillä markkinoilla toimivien suuryrityksien toimia Suomessa tarkastellaan. Voidaanko niiltä vaatia eettistä ja vastuullista toimintaa ja millä periaatteilla? Ministeriön kanta antaa selkeän signaalin siitä, millaisilla periaatteilla suomalaisyritykset voivat ulkomailla toimia.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-20395460178586137222013-06-12T03:56:00.000-07:002013-06-12T04:12:40.663-07:00Enemmistö vastustaa kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaamistaTänään <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/Yh%C3%A4+useampi+kannattaa+kehitysm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4rahojen+lis%C3%A4%C3%A4mist%C3%A4/a1371001367927" target="_blank">uutisoitiin</a> ulkoministeriön teettämästä <a href="http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=278397&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI" target="_blank">kyselystä</a>, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista kannattavien suomalaisten joukko on kasvanut kolmessa vuodessa. Nyt 23 prosenttia vastanneista kannatti määrärahojen nostamista, kun kolme vuotta aiemmin näin sanoi 16 prosenttia. Enemmistö suomalaisista, 62 prosenttia, haluaisi pitää määrärahat ennallaan. Vähemmistö, 13 prosenttia vastaajista, vaatii niiden leikkaamista. Suurin perustelu kehitysyhteistyölle oli vastaajien mielestä se, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa köyhempiä maita.<br />
<br />
Tieto kannatuksen lisääntymisestä on yllättävää nykyisessä taloustilanteessa. Yleensä taantuman ja huonon taloustilanteen aikana kehitysyhteistyön leikkaukset saavat kannatusta. On helpompi leikata maantieteellisesti kaukaa kuin lähiympäristöstään. Siksi yleisen kannatuksen lisääntyminen juuri nyt on erityisen merkittävää.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 311px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 359px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-Pl_-1whwCgI/UbhXEe1g4CI/AAAAAAAAAHk/uNQ0U3cd4MA/s1600/koulunpiha_kambodzha.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-Pl_-1whwCgI/UbhXEe1g4CI/AAAAAAAAAHk/uNQ0U3cd4MA/s1600/koulunpiha_kambodzha.jpg" height="248" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koulunkäynnin tukeminen antaa lapsille mahdollisuuden myös vapaa-aikaan ja leikkeihin. Kuva: Minttu-Maaria Partanen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Voisi luulla, että suomalaisten kannatus kehitysyhteistyölle näkyisi hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikassa. Nyt on vaara, että käy päinvastoin. <a href="http://jotainkehitysta.blogspot.fi/2013/03/07-on-vain-poliittista-korupuhetta.html" target="_blank">Kuten aiemmin kirjoitin</a>, hallitus on päättänyt leikata kehitysyhteistyön varoja entisestään. Vaikka poliittisissa puheissa vakuutetaan sitoutumista 0,7 prosentin tavoitteeseen, siitä liu'utaan todellisuudessa yhä kauemmas. Kysely antaa selvän merkin siitä, ettei enemmistö suomalaisista kannata valittua poliittista linjaa. Tämän pitäisi lisätä poliittista painetta leikkausten perumiseen.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-62538454040697792492013-05-28T00:26:00.002-07:002013-05-28T00:52:05.406-07:00Kenialainen ruusu kukittaa valmistuvat SuomessaNyt eletään ruusukaupan kiireisintä aikaa. Lukioista ja ammattikouluista valmistuvat saavat sylikaupalla ruusuja. Omista ylioppilasjuhlistani on jo aikaa, mutta en ole koskaan saanut yhtä paljon ruusuja kuin tuona päivänä. Kun painoin ylioppilaslakkini päähän 2000-luvun alkupuolella, minulle ojennetut ruusut olivat pääosin kotimaisia. Toisin on tänään.<br />
<br />
Suomalainen ruusu piti pintansa kukkakaupoissa pitkään, mutta 2000-luvulla sen viljelymäärät ovat romahtaneet. Muiden leikkokukkien tuotanto väheni jo EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolessa välissä, mutta kotimainen ruusu pystyi kilpailemaan pitkään ulkomaisille tuontiruusuille. Nyt <a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/05/1761377/suomalaisia-ruusuja-viedaan-viimeista-kevatta-ylioppilaille" target="_blank">Kauppapuutarhaliitto arvioi,</a> että syksyllä ruusutuotanto romahtaa Suomessa lopullisesti. Tänä vuonna suomalaisia ruusuja tuotetaan enää vain neljä miljoonaa kappaletta, kun ulkomailta tuodaan jo 30 miljoonaa ruusua. Afrikkalainen Reilun kaupan ruusu on ollut menestystarina Suomessa. Reilun kaupan mukaan ruusu on myyntimääriltään yksi merkittävimpiä reilun kaupan tuotteita.<br />
<br />
Suomalaisten ostamista ruusuista valtaosa tuotetaan Keniassa Naivasha-järven alueella. Kenian ruusuteollisuus on ollut pitkään <a href="http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=267979" target="_blank">ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen hampaissa</a>. Kukkatuotanto kuluttaa alueiden vesiveroja kestämättömästi, ruokatuotanto kärsii, kun maa varataan leikkokukkatuotantoon, ja työntekijät saavat torjunta-aineista vakavia terveysongelmia. Myös työoloissa on puutteita. <br />
<br />
Kenialaisten ruusujen tuotanto-olosuhteista on puhuttu paljon, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt ulkomaalaisten yritysten osuus tuotannossa. Viime vuosina erityisesti intialaiset ruusuyritykset ovat marssineet maailmanmarkkinoille ja Afrikkaan. Maailman suurin ruusuntuottaja on intialainen Karuturi Global -yhtiö. Se tuottaa vuosittain yli 450 miljoonaa ruusua pääosin Keniassa ja Etiopiassa. Yhtiö on vuokrannut Etiopiassa laajoja viljelyalueita ruusuntuotantoon erittäin edullisilla sopimuksilla <a href="http://yle.fi/radio1/asia/puheenvuoroja/intian_kasvava_merkitys_afrikassa_34625.html" target="_blank">jopa 90 vuodeksi</a>. Etiopia kärsii jatkuvista ruokatuotannon ongelmista, joten viljelymaan vuokraaminen intialaisille yrityksille on herättänyt paljon kritiikkiä. Kukat kun vievät tuottoisimmat alueet ja kasteluvedet kuivuudesta kärsivästä maasta.<br />
<br />
Reilun kaupan ruusu on tavallista afrikkalaisruusua eettisempi vaihtoehto. Se takaa tuottajalle ja työntekijälle paremman tulon tuotteesta, mutta ympäristökysymyksissa ja maankäyttöön liityvissä asioissa sertifikaatti ei ole tiukimmasta päästä. Kukkien kohdalla sertifikaatti ei esimerkiksi ota kantaa omistussuhteisiin. Kukkakaupassa asioivan on hyvä pohtia, millaisen ja missä tuotetun kukan valmistuvalle haluaa ostaa. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-91199248817655275572013-05-09T07:47:00.000-07:002013-05-10T02:05:11.583-07:00Nokia varmistelee asemiaan kehittyvillä markkinoillaSeurasin tänään Nokian uuden puhelimen julkistustilaisuutta. Tein aiheesta <a href="http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutislahetykset/747470-yksi-kuoli-pienkoneen-laskeutumisturmassa-orivedella" target="_blank">jutun</a> Nelosen Uutisiin. Nokia julkisti uuden halvan älypuhelinmallin, Asha 501:n, ja uuden <a href="http://www.hs.fi/talous/Nokia+tuo+halpoihin+puhelimiin+uuden+k%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4n/a1368062479360" target="_blank">käyttöjärjestelmän</a>. Sadan dollarin puhelimella yhtiö tavoittelee erityisesti kehittyviä markkinoita Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Halpapuhelinten maailmanmarkkinoilla Nokia on myyntimääriltään toiseksi suurin yritys heti Samsungin jälkeen. Uuden halpapuhelinmallin avulla se haluaa varmistaa asemiaan kehittyvillä markkinoilla.<br />
<br />
<a href="http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/TOPICS/EXTSDNET/0,,contentMDK:23324835%7EmenuPK:64885113%7EpagePK:7278667%7EpiPK:64911824%7EtheSitePK:5929282,00.html" target="_blank">Maailmanpankin mukaan </a>viime vuonna Afrikassa oli jo 650 miljoonaa kännykän käyttäjää. Määrä on enemmän kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. 2000-luvulla afrikkalaisten kännykänkäyttäjien määrä 40-kertaistui. Matkapuhelin on monen afrikkalaisen tärkein omaisuus. Niiden merkitystä kasvavissa kaupungeissa ei voi väheksyä. Asuessani muutama vuosi sitten Namibiassa monet nuoret kertoivat lataavansa ennemmin puheaikaa kännyköihinsä kuin ostavansa uusia vaatteita tai kalliimpaa ruokaa.<br />
<br />
Kännykät ovat luoneet uusia palveluita alueille, joissa niitä ei ole aiemmin ollut. Maailmanpankki nostaa yhdeksi esimerkiksi onnistuneesta palvelusta Malawissa käytetyn sovelluksen, jonka avulla paikalliset voivat seurata metsäkatoa. Kännykän avulla tapahtuville rahansiirtopalveluille on mantereella myös suuri kysyntä. Senegalissa palvelusta on saatu hyviä kokemuksia. Malissa kännykkä on tuonut apua terveyspalveluihin tarjoamalla terveysneuvontaa syrjäisillä alueilla. Uusia palveluja luodaan jatkuvasti lisää.<br />
<br />
Halpapuhelinmarkkinat ovat matkapuhelinyhtiöille hankalat. Halvoissa puhelimissa kilpailu on kovaa ja piratismi syö aitojen merkkien menekkiä. Nokia yrittää vastata kilpailuun tuomalla mahdollisimman paljon älypuhelinten palveluja uuteen malliin mahdollisimman halvalla. Halvat mallit eivät paranna yhtiön tulosta samalla tavalla kuin hyvin tuottavat kalliit älypuhelimet, mutta uusia käyttäjiä halpamalleilla on mahdollista saada lähivuosina miljoonia lisää.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-20851793317591789332013-04-28T00:58:00.000-07:002013-04-29T00:17:49.024-07:00Suomalaisetkin pukeutuvat Bangladeshissa valmistettuihin vaatteisiinBangladeshissa <a href="http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutislahetykset/715685-bangladeshissa-eloonjaaneita-etsitaan-raunioista-edelleen" target="_blank">keskiviikkona tapahtunut tehdasonnettomuus</a> on nostanut maan vaateteollisuuden ja sen ongelmat kansainväliseen julkisuuteen. Onnettomuudessa kuoli satoja työntekijöitä, kun kahdeksankerroksinen, viiden vaatetehtaan käyttämä rakennus romahti kesken työpäivän. Valtaosa työntekijöistä oli köyhiä naisia. Naiset oli pakotettu työskentelemään rakennuksessa, vaikka tehtaiden johtajat tiesivät romahdusvaarasta.<br />
<br />
Julkisuudessa romahtaneeseen rakennukseen on yhdistetty useita eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia vaatemerkkejä. Suomalaisille tuttuja merkkejä ovat esimerkiksi Mango ja Benetton. Monet yritykset ovat kiirehtineet kieltämään yhteytensä romahtaneeseen rakennukseen. Vaikka yritykset eivät olisi osallisena juuri kyseisiin tehtaisiin, Bangladeshin vaateteollisuuden ongelmat ovat pitkään olleet tiedossa. Työntekijät kärsivät muun muassa vaarallisista työoloista, terveysongelmista ja seksuaalisesta häirinnästä. Heille maksetaan palkkaa, joka ei riitä elämiseen. Jopa 85 prosenttia alalla työskentelevistä naisista ei saa tarpeeksi ruokaa.<br />
<br />
Viime vuonna noin <a href="http://www.finatex.fi/index.php?mid=3&pid=53#tuo1" target="_blank">viisi prosenttia suomalaisten vaatteista</a> tuotiin Bangladeshista. Finnwatchin viime keväänä tekemän <a href="http://www.finnwatch.org/julkaisut" target="_blank">tutkimuksen</a> mukaan muun muassa Kesko, Stockmann, S-ryhmä ja Nanso tuovat vaatteita Bangladeshista. Suomalaisyritykset luottavat vastuullisuudessa yrittäjävetoisen <a href="http://www.bsci-intl.org/" target="_blank">BSCI:n </a>valvontaan ja vaativat alihankkijoiltaan BSCI:n <a href="http://www.bsci-intl.org/our-work/bsci-code-conduct" target="_blank">Code of Conductin</a> noudattamista. Kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet BSCI:tä muun muassa siitä, ettei se vaadi jäseniltään elämiseen riittävää palkkaa. Verkoston johdossa ei ole ammattiyhdistysten eikä järjestöjen edustajia, johto koostuu yritysmaailman edustajista. BSCI:n jäsenyys ei takaa, että alihankkijat olisivat käyneet läpi BSCI:n tarkastukset. Finnwatchin mukaan vain osa suomalaisyritysten alihankkijoista oli käynyt läpi tarkastuksen. Kaikki tarkastetutkaan eivät olleet täyttäneet BSCI:n vaatimuksia. Bangladeshissa BSCI:n sosiaalisia kriteerejä rikotaan laajasti. <br />
<br />
Jotta yritysten vastuullisuuden valvonta olisi uskottavaa, niiden pitäisi sitoutua ulkopuolisen tahon valvontajärjestelmiin. Myös suomalaiskuluttajien pitäisi olla kiinnotuneempia siitä, millasissa oloissa suomalaiskauppojen vaatteet tuotetaan. Kuluttajien pitäisi vaatia nykyistä äänekkäämmin yrityksiä hoitamaan hankintaketjunsa sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviksi. Kuluttajilla pitäisi olla mahdollisuus myös tukea selkeämmin vastuullisia yrityksiä. Markkinat tarvitsisivat reilun kaupan vaatteita.<br />
<br />
<i>EDIT: 29.4.2013. Mangoa ja Benettonia koskevaa kappaletta päivitetty. Benettonin vaatteita löytyi tehtaan raunioista. Mango on myöntänyt yhteytensä tehtaaseen. </i>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-48871763494972485322013-04-23T06:55:00.000-07:002013-04-23T23:59:16.804-07:00Kone valmistautuu Afrikan kaupungistumiseenSeurasin tänään Koneen osavuosikatsausta, <a href="http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/04/23/alahuhta-kiitos-koko-henkilostolle-erinomaisesta-tyosta/20135872/170" target="_blank">joka oli poikkeuksellisen hyvä</a>. Erityisen hyvä tulos oli nyt, kun talous Euroopassa sakkaa pahasti, työttömyys on kasvussa ja yritykset ilmoittavat jatkuvasti uusista yt-kierroksista. Kone ilmoitti saaneensa kaikkien aikojen tilausennätyksensä alkuvuonna. Maailmanlaajuisesti kaksi kolmesta uudesta hissistä menee tällä hetkellä Kiinaan. Kiinan kaupungistumistahti on ollut hengästyttävä. Tällä hetkellä Kiinan kaupungeissa asuu noin 50 prosenttia väestöstä ja osuus kasvaa lähivuosina 70 prosenttiin. Kiinassa on tällä hetkellä yli 600 miljoonakaupunkia. Kysyntää Koneen osaamiselle on: uusia hissejä ja liukuportaita tarvitaan asuinrakennuksiin, teollisuusrakennuksiin ja kauppakeskuksiin. Lisäksi päälle tulevat erittäin tuottoisat huoltosopimukset.<br />
<br />
Koneen menestyksellä on monta syytä, mutta yksi tärkeimmistä on yhtiön kyky ennakoida kasvua nousevilla markkinoilla. Markkinoilla pitää olla jo ennen kuin huimin kasvu tapahtuu. Kone on jo markkinajohtaja Kiinassa ja Intiassa. Tällä hetkellä suhteellisesti nopeinta kaupungistuminen on Kiinassa, seuraavina vuosina kasvutahti on kiivainta Intiassa. Kolmannessa vaiheessa kasvu siirtyy Afrikkaan. Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta kertoi <a href="http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutislahetykset/705007-nelosen-uutiset" target="_blank">haastattelussani,</a> että tällä hetkellä yhtiö kärkkyy jo hyviä asemia Afrikassa.<br />
"Ennustetaan, että ensi vuosikymmenellä kaupungistumiskehitys on suhteellisesti nopeinta Afrikassa. Siksi tällä hetkellä tutkimme, mihin maihin meidän pitää rakentaa johtava markkina-asema, jotta olemme hyvässä asemassa, kun nopean kehityksen vaihe alkaa", Alahuhta kertoi.<br />
<br />
Kehittyvien maiden ja kehitysmaiden kaupungistuminen on yksi tulevaisuuden megatrendeistä. On yhtiöistä kiinni, kuinka hyvin ne pystyvät hyödyntämään kaupungistumisen tuomia uusia markkinoita. <a href="http://jotainkehitysta.blogspot.fi/2013/01/kaupunkisuunnittelu-vaikuttaa.html" target="_blank">Kuten aiemmin kirjoitin</a>, ei ole saman tekevää, millaisiksi kehitysmaiden kaupungit muodostuvat. Infrastruktuurin rakentajilla on kaupunkien kehityksessä suuri valta ja suuri vastuu.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-34091271876809396842013-04-10T00:17:00.000-07:002013-04-10T00:17:02.126-07:00Usko Suomen metsäosaamiseen on luja kehitysyhteistyössä<style type="text/css">P { margin-bottom: 0.21cm; }</style>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Suomen menestystarina on syntynyt
metsästä; vahvasta metsäteollisuudesta ja metsäalan osaamisesta.
Lauloihan Ismo Alankokin jo, että Nokian takana on metsä.
Suomalainen metsähallinta perustuu järjestelmälle, jossa metsät
ovat yksityisomistuksessa, mutta niitä hallinnoidaan ja säädellään
julkisesti. Hyvin hoidettu metsä tarkoittaa tuottavaa talousmetsää,
joka avohakataan ja istutetaan säännöllisin väliajoin. Metsät
tuottavat suomalaisomistajille lisätuloja, mutta harvan päätulot
tulevat metsästä. Jokamiehen oikeudet takaavat metsien virkistys-
ja vapaa-ajan käytön. Malli on toiminut Suomessa hyvin, ainakin
taloudellisesta näkökulmasta. Toisaalta esimerkiksi vanhojen
metsien suojelu on jäänyt talousmetsäajattelun alle. Metsä on
joka tapauksessa suomalainen menestystarina, jota on haluttu jakaa
muillekin.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Jo kehitysavun alusta lähtien Suomi on
halunnut keskittyä erityisosaamisalueilleen. Metsä on
ollut tärkeimpiä erityisaloja, jonka osaamista Suomi on halunnut
viedä kehitysmaihin. Ajatus on, että koska
nousu köyhyydestä kukoistukseen on voinut tapahtua suomalaisen mallin avulla Suomessa, se on mahdollista muuallakin. Kymmenien
vuosien metsähankkeiden jälkeen on huomattu, että suomalainen
metsämalli ei ole tuottanut toivottuja tuloksia kehitysmaissa.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ensimmäinen ongelma syntyy
yleensä maanomistusoloista. Suomessa tiedetään tarkkaan, missä metsät
sijaitsevat, paljonko niitä on ja kenelle ne kuuluvat. Kehitysmaissa maanomistusolot
voivat olla hyvin kaoottiset. Keskitettyjä rekistereitä ei ole
ja maanomistusoikeudet ovat äärimmäisen epäselviä. Maata saattaa
käyttää moni muu kuin se, joka maan paperilla omistaa. Maan ja sitä kautta
metsän omistus on saattanut siirtyä perimätietona suvussa ilman
että päätöksistä on tehty asiakirjoja. Yksityisomistajuuden
käsite voi kehitysmaissa olla hyvin toisenlainen kuin suomalainen
metsänomistajuus.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 326px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 476px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-WrsJO-sREoQ/UV1-QDo501I/AAAAAAAAAHE/5BUq7zlu1SM/s1600/laos_metsa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-WrsJO-sREoQ/UV1-QDo501I/AAAAAAAAAHE/5BUq7zlu1SM/s1600/laos_metsa.jpg" height="236" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomi tekee kehitysyhteistyötä metsäsektorilla muun muassa Laosissa. (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Toinen ongelma on siinä, että toisin
kuin Suomessa, metsät ovat monelle kehitysmaan ihmisille
ensisijainen ja tärkein toimeentulolähde, vaikka he eivät
omistaisikaan sitä virallisesti. Metsä tarjoaa ihmisille
toimeentulon, ruuan, lääkkeet ja kaiken energian valaistuksesta ruuanlaittoon. Vaikka metsän omistaisi joku muu, sadat ihmiset saattavat
olla täysin riippuvaisia metsästä. Niinpä metsän valjastaminen
pelkästään metsäteollisuuden käyttöön aiheuttaa mittavia
sosiaalisia vaikutuksia laajoille ihmisryhmille.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kolmas ongelma on metsäalaan liittyvä
laaja laiton käyttö, laittomat hakkuut ja korruptio. Metsäala on
kehitysmaissa erityisen herkkää korruptiolle. Metsiä käytetään
laajasti valtion tai virkamiesten lisätulojen hankintaan. Laittomat hakkuut tapahtuvat
usein paikallisviranomaisten hyväksynnällä. Huonojen tieyhteyksien
päässä olevia metsiä on mahdotonta valvoa eikä resursseja siihen
ole. Toisaalta teiden rakentaminen kiihdyttää laittomia hakkuita.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Neljäs ongelma on ideologinen ongelma.
Suomalainen metsäteollisuusajattelu ei juuri huomioi
biodiversiteetin säilyttämistä. Suomalaiset metsät ovat
lajistotyypiltään sangen homogeenisia verrattuna etelän metsiin.
Etelän metsät sisältävät kuivista pusikkomaisista metsistä
sademetsiin ja kaikkeen siltä väliltä. Lajikirjo niin eläinten
kuin kasvienkin kohdalla on aivan toista kuin Suomessa. Mikäli
kehitysavun metsämalli suosii monotonisia talousmetsiä, tämä
merkitsee katastrofaalisia vaikutuksia alueen lajistolle. Vaikka
tehokkailla eukalyptusmetsillä saadaan metsäalaa lisättyä ja
metsätalous nousuun, se köyhdyttää lajistoa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Vaikka metsähankkeiden tulokset ovat
olleet ristiriitaisia ja toisinaan epäonnistuneita, usko
suomalaiseen metsäosaamiseen kehitysavussa on yhä vahva. <a href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=220777" target="_blank">Tutkimuksen </a>mukaan metsämalli on toiminut suhteellisen hyvin Vietnamissa ja Balkanin maissa, Afrikassa tulokset ovat olleet köyhiä. Vaikka virheistä on opittu, usko malliin ei huoju. Sen toimivuus pitäisi kuitenkin käydä entistä kriittisemmin läpi.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-76654208616438246282013-03-24T04:04:00.001-07:002013-03-24T04:04:20.173-07:000,7 on vain poliittista korupuhetta
<style type="text/css">P { margin-bottom: 0.21cm; }</style>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
"Hallituksen tavoitteena on
varmistaa kehitysyhteistyön määrärahakehitys, jonka puitteissa
0,7 prosentin määrärahataso - - voidaan saavuttaa",
julistetaan hallituksen kehysriihessä. Samaan aikaan
kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan 29 miljoonaa euroa vuonna
2015. Leikkauksia jatketaan seuraavina vuosina. Viime vuonna
kehitysyhteistyörahat olivat 0,55 prosenttia
bruttokansantulosta. Kehysriihen leikkauspäätöksillä osuus
laskee merkittävästi tulevina vuosina.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Suomi yrittää epätoivoisesti ajaa
kehitysyhteistyössä kaksilla rattailla. Virallisissa lausunnoissa
vakuutetaan, että 0,7:ää prosenttia tavoitellaan aktiivisesti,
mutta käytännössä tavoitteeseen ei sitouduta. Ulkoministeriö
muistuttaa, kuinka Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen,
jonka mukaan jäsenmaiden tulee saavuttaa kehitysrahoituksessa <strong><span style="font-weight: normal;">0,7
prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä</span></strong><span style="font-weight: normal;">.
Todellisuudessa tuona vuonna hallitus leikkaa määrärahoja.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-weight: normal;">Suomen
kehitysavun määrärahojen kasvu on ollut hidasta koko kehitysyhteistyön historian ajan. Kun Suomi aloitti
kehitysavun 1960-luvulla, tavoite oli nostaa kehitysapu
0,7:än prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite siirtyi vuosi vuodelta kauemmas, koska poliittista tahtoa sitoutua tavoitteeseen ei ollut. Raja ylittyi vahingossa ainoastaan kerran vuonna 1991, jolloin määrärahat nousivat 0,8 prosenttiin.
Suomi oli syöksymässä lamaan, bruttokansantulo laski ja rästissä olleita
kehitysvaroja laitettiin kerralla maksatukseen.
Lamavuosina 1991-1994 määrärahoja leikattiin alle puoleen. Vuonna 1994 ne olivat enää 0,31 prosenttia. Lamavuosien
jälkeen määrärahojen kehitys on junnannut paikoillaan. Suomen
talouden nousu ei ole näkynyt vastaavasti kehitysyhteistyön osuuden
kasvuna. Vuosikymmenten ajan politiikkaa on perusteltu samalla syyllä: juuri nyt Suomen taloudellinen tilanne ei mahdollista määrärahojen nostoa.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 270px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 407px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-NjavyV0LhmY/UU7bIgk9O7I/AAAAAAAAAG0/EV8-nyljHZs/s1600/Ecuador_amazonas.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-NjavyV0LhmY/UU7bIgk9O7I/AAAAAAAAAG0/EV8-nyljHZs/s1600/Ecuador_amazonas.jpg" height="214" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hallitus toivoo päästöoikeuksien huutokaupasta pelastajaa kehitysyhteistyövaroille. Kuva Amazon-joen alkulähteiltä Ecuadorista. (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-weight: normal;"> </span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-weight: normal;">Usein
unohdetaan, että kehitysyhteistyö ei ole pelkkää köyhien
auttamista vaan sillä on merkittäviä vaikutuksia kansainvälisessä
politiikassa. Näkyvyydellä kehitysmaissa, suurlähetystöillä ja
kehitysavulla on mahdollista nostaa maan kansainvälistä vaikutusvaltaa. Kehitysavun vähyys mainittiin muun muassa
tärkeäksi syyksi sille, miksi Suomi ei saanut paikkaa YK:n
turvallisuusneuvostossa. Suomi on jättäytynyt tietoisesti
kehitysavun eliittijoukon ulkopuolelle. Muut Pohjoismaat ja jopa talouskuurilla oleva Britannia kuuluvat 0,7 prosentin avunatajajoukkoon. Muiden Pohjoismaiden profiili kehitysmaissa ja YK:n sisällä
onkin Suomea näkyvämpi.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-weight: normal;">Suomessa
on vuosikymmenten ajan hyväksytty löyhä poliittinen vakuuttelu 0,7
prosentin tavoitteesta ilman konkreettisia tuloksia. Poliittista
selkärankaa olisi myöntää, millaista kehityspolitiikkaa hallitus
ajaa. Hallituksen nykyinen linja ei varmista
määrärahakehitystä vaan päinvastoin leikkaa sitä. Hallituksen
pitäisi joko todella sitoutua määrärahojen nostoon tai lopettaa
poliittiset korupuheet 0,7 prosentin tavoitteesta ja tunnustaa, että
Suomen tavoite on leikata </span><span style="font-weight: normal;"><span style="font-weight: normal;">merkittävästi </span>kehitysapua.</span></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-32054529443175549142013-03-19T02:28:00.000-07:002013-03-19T02:28:11.055-07:00Syntinen soija lautasillammeJokin aikaa sitten kaverini puuskahti soijalautaseni ääressä: "Eikö tuo ole aika epäeettistä, syödä ulkomaista soijaa? Minä sentään syön suomalaista lihaa." Jouduin ikäväkseni kertomaan, että olemme molemmat syntisiä soijankuluttajia, hän lihansyöjänä jopa minua, kasvissyöjää, enemmän. Suomalaisten sika- ja siipikarjatilojen rehun proteiini perustuu nimittäin täysin soijaan. Vaikka maitotilojen tilanne on hieman parempi, soija vastaa vajaata puolta niidenkin proteiinitarpeesta. Suomalaiset eläimet syövät lähes kaiken Suomeen tuotavan soijan, vähittäiskauppojen osuus määrästä on vain marginaalinen. Suomen omavaraisuusaste rehutuotannon proteiinin suhteen on vain 15
prosenttia. Suomen eläinperäinen maatalous on täysin soijan varassa.<br />
<br />
Soija on ongelmallista monelta kannalta. Sen markkinahinta on viime vuodet kohonnut, mikä rasittaa suomalaistilojen kannattavuutta. Suurin tekijä kansainvälisillä soijamarkkinoilla on Kiina. Se esimerkiksi ostaa 90 prosenttia maailman suurimman soijanviejämaan Argentiinan sadosta. Globaalisti suurimmat ongelmat liittyvät kuitenkin soijan mittaviin ympäristövaikutuksiin kehittyvissä maissa. Soijaa tuotetaan eniten Etelä-Amerikassa; Argentiinassa ja Brasiliassa. Kun maailman lihankulutus kasvaa, peltoja ja pampaa pitää raivata entistä enemmän soijalle. Soija onkin suurin yksittäinen syy Amazonian ja Etelä-Amerikan metsäkatoon. Sen ympäristövaikutukset metsänraivauksen ja pitkien kuljetusmatkojen jälkeen nousevat merkittäviksi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 286px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 403px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-IQP3brjRzXc/UUdrncAxd7I/AAAAAAAAAGk/PRlhcw3gJxE/s1600/lehma+kambodzha.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-IQP3brjRzXc/UUdrncAxd7I/AAAAAAAAAGk/PRlhcw3gJxE/s1600/lehma+kambodzha.jpg" height="227" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laosilainen lehmä ei ole soijaa nähnytkään. (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Tein vähän aikaa sitten Nelosen Uutisiin <a href="http://www.ruutu.fi/ohjelmat/nelosen-uutiset/suomessa-etsitaan-vaihtoehtoja-soijalle" target="_blank">jutun, kuinka sekä Suomessa että Euroopassa etsitään kuumeisesti vaihtoehtoja soijalle</a>. Soija on tähän asti ollut verrattain halpa ja helppo rehun raaka-aine, joten vaihtoehtoisten proteiinien kehitystyö on jätetty täysin retuperälle Euroopassa. Soijan kohoava hinta nostaa kuitenkin painetta löytää vaihtoehtoja. Kotimaisia kasvisperäisiä proteiineja tarvitaan kipeästi. Kerrankin kaikki maatalouden toimijat ovat Suomessa yksimielisiä: suomalaisia proteiineja tarvitaan lisää, mutta niitä ei ole tarjolla tarpeeksi eivätkä ne ole riittävän hyviä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tehdään parhaillaan tutkimustyötä kotimaisten proteiinilajikkeiden kehittämiseksi. Yliopisto esimerkiksi jalostaa härkäpapulajiketta, jota siipikarja voisi syödä. Samalla tutkitaan muun muassa sinilupiinin ja muiden palkokasvien käytön mahdollisuuksia sian- ja siipikarjan rehussa. <br />
<br />
Kestää vuosia ennen kuin kotimaiset vaihtoehdot pääsevät tutkimuspuolelta kaupalliseen viljelyyn ja rehutuotantoon. Kehitys on kuitenkin oikeansuuntaista. Tutkimuksen lisäksi pitäisi panostaa maatalouspolitiikkaan, jotta kotimaisten vaihtoehtojen viljely olisi kannattavaa ja houkuttelevaa. Sekä minä että suomalaiset porsaat ansaitsemme suomalaisia kasvisproteiineja.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-17304625559047072192013-03-01T23:39:00.000-08:002013-03-02T22:40:57.551-08:00Ikävä väestönkasvu on aina jossain muuallaHelsingin Sanomat aloitti tänään <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/Lapsia+syntyy+yh%C3%A4+v%C3%A4hemm%C3%A4n++paitsi+Suomessa/a1362125696720" target="_blank">mielenkiintoisen juttusarjan väestöpolitiikasta</a>. Väestönkasvukeskustelu on hyvä esimerkki kehityskeskustelun kaksinaismoralismista. Samaan aikaan kun länsimaat ovat huolestuneita väestön vähenemisestä ja yrittävät lisätä syntyvyyttä, ne ovat perinteisesti nähneet kehitysmaiden väestönkasvun ongelmana. Väestön kasvaminen on ongelma, kun se kasvaa väärässä paikassa vääränlaisilla ihmisillä. <br />
<br />
Globaali väestöpolitiikka, tyypillisimmin syntyvyydensäännöstely on kohdistettu aina kaikista heikommassa asemassa oleviin, köyhiin naisiin. Näin on toimittu myös maiden sisällä. Intiassa pakkosterilisoinnit kohdistettiin alimpien kastien naisiin, Kiinassa rikkaat voivat helposti maksaa toisesta lapsesta syntyvät sakot. Onneksi 1970- ja 198-luvun pahimmista pakkotoimista ja väestöpaniikista on päästy eteenpäin. On ymmärretty, että pakolla jaetut ehkäisyvälineet eivät ole tehokasta tai eettistä väestöpolitiikkaa. Perheillä pitää olla mahdollisuudet ja keinot valita lapsiensa määrä, mutta tehokkaimmaksi työkaluksi lapsimäärän säätelyssä on osoittautunut yleinen kehitys. Kun ruokatilanne paranee, köyhyys vähenee ja koulutus- ja työmahdollisuudet paranevat, perheet voivat hankkia sen verran lapsia kuin haluavat. Yleensä tämä tarkoittaa lapsiluvun laskua. Lapsiluku on kääntynyt laskuun suurimmassa osassa maailmaa, nykyisen kasvuvauhdin selittävät aiemmin syntyneet suuret ikäpolvet. <br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 373px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 404px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-i7DKm8F7Ke4/UTLwFaJuRcI/AAAAAAAAAGM/Oul-Gbn6kF0/s1600/etiopia_rokotus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-i7DKm8F7Ke4/UTLwFaJuRcI/AAAAAAAAAGM/Oul-Gbn6kF0/s1600/etiopia_rokotus.jpg" height="295" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Etiopiassa rokotukset vähentävät lapsikuolleisuutta. (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Länsimaiden paniikki maapallon resurssien riittävyydestä paljastaa hyvin selkeästi keskustelun kaksinaismoralismin. Länsimaiden lapset ovat talouden vetureita ja kestävyysvajeen paikkaajia, kehitysmaiden lapset globaalien resurssien kuluttajia ja tulevaisuuden uhkia. Länsimaissa teollistumisen myötä tapahtunut väestöräjähdys oli normaali seuraus talouskasvusta, kehitysmaissa sama räjähdys on globaalisti ongelmallista. Vähälle jää huomio, että ympäristön kannalta todellinen ekoteko olisi vähentää edelleen länsimaiden lapsilukua, he kun käyttävät moninkertaisesti maapallon resursseja kehitysmaiden lapsiin nähden. En halua vähentää naisten valinnanvapautta länsimaissa tai kehitysmaissa. Kannatan länsimaiden perhepoliittisia toimia. Ne pyrkivät yleensä vahvistamaan naisten mahdollisuuksia sekä synnyttää haluamansa lapsimäärä että työskennellä täysipainoisesti yhteiskunnassa. Länsimaiden pitäisi kuitenkin ottaa todellinen vastuu väestönkasvunsa ja taloutensa aiheuttamista globaaleista ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen riittävyydestä.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-37790383136435422262013-02-25T02:56:00.000-08:002013-02-25T02:56:06.440-08:00Kehitysmaatutkimuksen opiskelijat ahdistuvat kehityksen vaikeudestaUusin Ylioppilaslehti kirjoitti siitä, <a href="http://ylioppilaslehti.fi/2013/02/kriisin-paikka/" target="_blank">kuinka kehitysmaatutkimuksen opiskelijat ahdistuvat opintojensa </a>aikana. Opiskelen kehitysmaatutkimuksesta toista maisterin tutkintoa töitteni ohella, joten mielipidettäni aiheesta on viime aikoina kysytty usein. <br />
<br />
Kehitysmaatutkimusta voi opiskella pääaineena ainoastaan Helsingin yliopistossa. Aine yksi vaikeimmista päästä sisään. Opiskelijoita valitaan vuosittain kymmenen eli vain muutama prosentti hakijoista saa paikan. Kehitysmaatutkimus on teologian ohella yksi harvoja akateemisia oppiaineita, joissa hakijoita motivoi kutsumus. Kutsumus ja halu auttaa törmävät usein yliopiston akateemiseen realismiin: kehitysmaatutkimus ei opeta, kuinka voidaan auttaa. Se opettaa, kuinka kehitystä voidaan tarkastella yhteiskuntatieteellisistä lähtökohdista. Havainto on pettymys monelle.<br />
<br />
Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä vaikeammaksi kysymykseksi kehitys osoittautuu. Annan esimerkin. Monissa pienissa kehityshankkeissa rakennetaan esimerkiksi koulu köyhään kylään. Halu auttaa on suuri: köyhät lapset tarvitsevat koulun ja opetusta, joten velvollisuutemme on auttaa heitä. Kehitysyhteistyön avulla koulu saadaan rakennettua. Auttaja on tyytyväinen, sillä avun tavoitteet on saavutettu. Kehitysmaatutkimus sen sijaan kysyy: Entä sitten? Miten viereiseen kylään vaikuttaa se, että yhteen kylään on rakennettu koulu? Mitä koululle on tapahtunut 30 vuoden kuluttua? Miten maan politiikkaan vaikuttaa se, että ulkopuoliset avunantajat rakentavat yhden koulun yhteen kylään? Aikooko hallitus rakentaa tulevaisuudessa koulunsa itse vai odottaa, että ulkopuoliset rakentavat tulevat koulut? Mihin koulun rakentamisesta säästetyt rahat käytetään? Onko koulu auttanut pitkällä aikavälillä vähentämään köyhyyttä, lisäämään koulutuksen tasa-arvoa tai sitouttamaan hallituksen koulutuksen kehittämiseen? Mitä vaikutusta on sillä, että suomalaiset rakentavat yhteen kylään yhden koulun ja saksalaiset toisen koulun toiseen kylään? Ovatko nämä koulut keskenään tasa-arvoisia, toimivatko ne samalla tavalla? Onko taloudellisesti tehokasta ja kestävää rakentaa ulkopuolisella avulla koulu vai olisiko raha pitänyt suunnata jonnekin muualle? Kysymyksiä voisi jatkaa loputtomiin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 277px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 362px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-ljjdmx8_F_4/UStCTSsSoRI/AAAAAAAAAF8/kqiL_hOtUnA/s1600/apua+teoriassa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-ljjdmx8_F_4/UStCTSsSoRI/AAAAAAAAAF8/kqiL_hOtUnA/s1600/apua+teoriassa.jpg" height="215" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Apua teoriassa vai käytännössä? (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Koska ensimmäinen maisterin tutkintoni ja työni ovat journalismista, en ole kokenut kehitysmaaopintojeni aikana ahdistusta. Kehityskysymysten kriittinen tarkastelu ei ole tuottanut minulle ahdistusta. Päinvastoin olen kokenut, että opinnot antavat loistavat valmiudet tarkastella monimutkaista globaalia maailmaa. Vastauksia kehitysmaatutkimuksen opinnot eivät anna, mutta niiden avulla osaan kysyä parempia kysymyksiä.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-48363043684607326932013-02-22T03:34:00.002-08:002013-02-24T03:10:37.315-08:00Kehitysapujargon on sisäpiiriläisten salakieltä<style type="text/css">
<!--
@page { margin: 2cm }
P { margin-bottom: 0.21cm }
</style>Kuten <a href="http://jotainkehitysta.blogspot.fi/2013/02/testaa-osaatko-kehitysavun-lyhenteita.html" target="_blank">aiemmin kirjoitin</a>, teimme
kehitysavussa käytetyistä lyhenteistä <a href="http://www.villejuutilainen.net/kehityslyhenteet/" target="_blank">testin</a>. Vaikka kirjoitin
testin materiaalin, en jokaisella testikierroksella saanut kaikkia
lyhenteitä oikein. Idea testiin lähti siitä, että vaikka olen
perehtynyt laajasti kehitysyhteistyöhön, koen sen kielen erittäin
hankalaksi ja byrokraattiseksi. Valtionhallintoa kritisoidaan
jatkuvasti epäselvästä ja byrokraattisesta jargonista, jota
tavallisen kansalaisen on yhä vaikeampi ymmärtää.
Kehitysyhteistyöpolitiikka kärsii ongelmasta erityisen paljon.
Kehitysyhteistyön päämäärät ja periaatteet määritellään yhä
enemmän ulkomailla. EU on yksi tärkeimmin Suomen kehitysapua
määrittelevistä tahoista. Kun kotimaiseen byrokratiaan lisätään
englanninkielinen EU-jargon ja loppu maustetaan YK:n ja muiden
suurten kansainvälisten kehitysaputoimijoiden termeillä, on kehitysyhteistyön
byrokratiakeitos valmis.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 282px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 374px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-QeMaq2oulj0/USn02I7BD2I/AAAAAAAAAFQ/WK86Pi7RLeA/s1600/Etiopia_kaivo2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-QeMaq2oulj0/USn02I7BD2I/AAAAAAAAAFQ/WK86Pi7RLeA/s1600/Etiopia_kaivo2.jpg" height="211" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">CMP-yhteisörahoitusmallin toimiminen kansallisella tasolla Etiopiassa? (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kehitysapua ja sen vaikutuksia on
mahdotonta ymmärtää, mikäli edes siitä käytävää keskustelua ei voi ymmärtää. Kuinka moni suomalainen todella ymmärtää,
mitä eroa on sektorituella, sektoribudjettituella ja budjettituella?
Mitä on korirahoitus? Entä avun sitominen, ehdollistaminen,
korkotukiluotto ja monenkeskinen kehitysapu? Nämä ovat kehitysyhteistyöpolitiikan kulmakiviä. Ulkoministeriö on
kehitysavun tärkein kirstunvartjia Suomessa. Se rahoittaa valtaosan
kaikesta kehitysyhteistyötoiminnasta. Ulkoministeriön kehitysavusta
käyttämä kieli on erittäin vaikeaa ymmärtää. Vain
kehitysapua sisältä tuntevat voivat ymmärtää, mitä viesteillä
todella tarkoitetaan. Tämä ei lisää suomalaisten luottamusta
kehitysavun toimintaan. Kehitysyhteistyöpolitiikasta keskustelemisen ei pitäisi olla mahdollista vain sisäpiiriin vihkiytyneille.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kielikentän yksittäinen valopilkku
ovat kansalaisjärjestöt. Niiden pitää vedota yksityisihmisten
haluun auttaa, joten ne välttelevät byrokraattista kieltä
viimeiseen saakka. Eikö
ulkoministeriöllä pitäisi olla sama vastuu veronmaksajille?</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-26624028830072472482013-02-20T02:01:00.000-08:002013-02-25T02:47:59.895-08:00Testaa, osaatko kehitysavun lyhenteitäTeimme toimittaja <a href="http://www.villejuutilainen.net/" target="_blank">Ville Juutilaisen</a> kanssa <a href="http://www.villejuutilainen.net/kehityslyhenteet/" target="_blank">testin kehitysavussa käytettävistä lyhenteistä</a>. Testi arpoo viisi lyhennettä kerrallaan, ja ne on kirjoitettava oikein auki. Tiedot testiin on kerätty eri lähteistä. Jos lyhenteitä haluaa opiskella lisää, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry on julkaissut aiheesta <a href="http://www.kehys.fi/julkaisut/kehyksen-julkaisut/eu-enpi-ja-ekr-eu-n-kehitysyhteistyon-termit-ja-lyhenteet" target="_blank">sanasto-oppaan</a>.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 313px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 362px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-Z5ZA_2iANQ4/UStBFIKlxpI/AAAAAAAAAFw/mqRkba5c1cc/s1600/YK_AU.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-Z5ZA_2iANQ4/UStBFIKlxpI/AAAAAAAAAFw/mqRkba5c1cc/s1600/YK_AU.jpg" height="253" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">YK AU:n lähellä. (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-87371152366150911802013-02-04T00:11:00.004-08:002013-02-24T03:16:06.058-08:00Mikroluotot eivät pelasta kehitysapuaEurooppa- ja ulkomaankauppaministeri <a href="http://www.hs.fi/politiikka/Stubb+Sunnuntaisuomalaisessa+Kehitysapua+uudistettava/a1305644757962" target="_blank">Alexander Stubb kritisoi Suomen kehitysapua vanhanaikaiseksi Sunnuntaisuomalaisessa</a>. Valtiolta valtiolle annettava kehitysapu ei ole välttämättä paras keino antaa apua, Stubb sanoo. Hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta kehitysavusta hän mainitsee naisille annettavat mikroluotot.<br />
<br />
Mikroluottoihin on viime vuosina ladattu paljon toiveita, joita ne eivät ole kyenneet lunastamaan. Kuten muukin kehitysapu, mikroluotot vaikuttavat köyhiin eri tavoin. Osa luotto-ohjelmista on onnistunut, osat ei. Ihmelääke köyhyyden ongelmiin ne eivät ole. <br />
<br />
Aalto-yliopiston Pertti Haaparannan Bangladeshissä tehdyssä tutkimusprojektissa todettiin, että mikroluotot eivät sovellu kaikista köyhimmille. Äärimmäisessä köyhyydessä elävät eivät kykene käyttämään luottoja niiden alkuperäiseen tarkoitukseen eli yritysten perustamiseen. Kun köyhän naisen lapset ovat ilman ruokaa, hän ostaa luottorahoilla ennemmin ruokaa tänään kuin sijoittaa sen tulevaisuuden yritykseensä. Luotto on kuitenkin maksettava takaisin, joten naiset päätyvät lainaamaan rahoja koronkiskureilta - juuri niiltä, joiden armoille heidän ei pitänyt mikroluottojen avulla joutua. Tämä kurjistaa naisten asemaa edelleen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 257px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 347px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-N63dFcvzwyE/USn2LLw2zwI/AAAAAAAAAFc/FaucpRBja9Y/s1600/luottosika_blogi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-N63dFcvzwyE/USn2LLw2zwI/AAAAAAAAAFc/FaucpRBja9Y/s1600/luottosika_blogi.jpg" height="213" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mikroluottosika Kambodzhassa. (kuva: Minttu-Maaria Partanen)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Mikroluottojen kovista ja koko ajan nousevista koroista on kirjoitettu paljon. Korot eivät nykymuodossaan ole köyhille edullisia luottoja. Lisäksi varoaikaa yritystoiminnan käynnistämiselle ei usein ole, vaan lainaa pitää ryhtyä lyhentämään heti. Ehdot ovat tiukat eivätkä ota usein huomioon köyhien todellisuutta. Joissakin luotoissa vaaditaan, että naiset muodostavat ryhmiä, joissa he takaavat toistensa luoton. Miksi köyhien naisten pitäisi osoittaa solidaarisuutta omaisuudellaan toisilleen? Olisitko sinä valmis takaamaan tuntemattoman ihmisen luoton ja menettämään omaisuutesi hänen virheiden vuoksi? Anne Rosenlewin <a href="http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/12-2012/14-10-48-19.html" target="_blank">väitöstutkimuksessa</a> havaittiin, että senegalilaiset naiset eivät mielellään ota mikroluottoja niiden tiukkojen ehtojen takia vaan luottavat ennemmin naisverkoistoihinsa rahansaannissa. Verkostot luovat "pehmeän vaihtoehdon" ulkopuolelta sanelluille mikroluotoille.<br />
<br />
Ehkä suurin ongelma mikroluotoissa liittyy kuitenkin niiden sisältämään ideologiaan. Kenellä näemme olevan vastuun työpaikkojen luomisesta? Ulkoistetaanko vastuu toimeentulosta kehitysmaan köyhimmälle, jonka työllistyminen onnistuu tai epäonnistuu hänen omien päätöstensä vuoksi? Kuinka moni valtion tai kunnan työllistämä nainen Suomessa olisi valmis vastaamaan itse luomaan työpaikkansa luoton avulla?Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-50609202735248419662013-01-30T23:58:00.000-08:002013-01-31T00:01:35.903-08:00Tarvitsemme reilun kaupan älypuhelimiaÄlypuhelimemme syntyvät ja yhä useammin myös kuolevat kehitysmaissa. Eettisen kaupan puolesta julkaisi keskiviikkona <a href="http://www.eetti.fi/kaukainenkaatopaikka" target="_blank">selvityksen</a> suomalaisen elektroniikkaromun kuljettamisesta kehitysmaihin. Kirjoitin aiheesta <a href="http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=268908&contentlan=1&culture=fi-FI" target="_blank">global.finland.fi:ssä</a>. Elektroniikkaromun käsittely aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja kehitysmaissa.<br />
<br />
Mutta älypuhelimen syntykin on ongelmallinen. Älypuhelimissa, kuten muissakin tietoteknisissä laitteissa, tarvitaan pieniä määriä kolmea arvokasta metallia: koltaania, tinaa ja volframia. Ilman niitä laitteita on mahdotonta valmistaa. Suurimmat tunnetut koltaanivarat sijaitsevat Kongon demokraattisessa tasavallassa, joka ei nimestään huolimatta ole kovin demokraattinen. Metalliesiintymät sijaitsevat levottomilla Kongon ja Ruandan raja-alueilla. Kongossa on sanottu olevan meneillään sisällissota tai jopa Afrikan maailmansota. Joka tapauksessa Kongo kärsii vuosikymmeniä jatkuneesta väkivallan kierteestä. Raja-alueet ovat täynnä aseistettuja joukkoja, jotka syyllistyvät paikallisten ihmisten kaappauksiin ja raiskauksiin. Aseelliset joukot rahoittavat toimintansa valtaosin kaivoksista saatavilla tuloilla. Metalleja myös louhitaan äärimmäisissä olosuhteissa. Kaivostyöläiset kaivavat metalleja käsin ilman suojavälineitä. Heillä ei ole työoikeuksia ja heidän palkkansa ovat minimaalisia.<br />
<br />
Viime vuosina suuret elektroniikkavalmistajat Nokia mukaanlukien ovat ryhtyneet toimiin raaka-aineidensa hankintaketjujen valvomiseksi järjestöjen sitkeän kampanjoinnin vuoksi. Kongoon on kehitetty muun muassa sertifikaattijärjestelmiä, joiden avulla metallien alkuperää on mahdollista jäljittää ja valvoa. Toistaiseksi toiminta on marginaalista, mutta se antaa toivoa siitä, että metalleja on mahdollista valvoa jopa Kongon kaltaisessa heikossa valtiossa. Toistaiseksi vakavin yritys valvoa raaka-aineiden kansainvälistä kauppaa on timantteja koskeva <a href="http://www.kimberleyprocess.com/" target="_blank">Kimberleyn prosessi</a>. Vaikka prosessissa on omat puutteensa, se on tarjonnut uskottavan välineen valvoa veritimanttien kauppaa. Vaikka Kimberleytä ei sellaisenaan voi soveltaa muihin raaka-aineisiin, prosessi osoittaa sen, että myös raaka-ainekauppaa on mahdollista valvoa.<br />
<br />
Toistaiseksi emme voi valita kaupassa reilun kaupan älypuhelinta. Länsimaisella, satoja euroja puhelimeensa sijoittavalla kuluttajalla olisi kuitenkin varaa maksaa lisähintaa eettisesti tuotetusta puhelimesta, jonka raaka-aineet eivät ole tuottaneet kärsimystä ihmisille tai ympäristölle.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-790142642414085677.post-64658668437426621012013-01-22T00:59:00.002-08:002013-01-22T00:59:56.047-08:00Ilman tekstiä ei voi oppia lukemaan
<style type="text/css">
<!--
@page { margin: 2cm }
P { margin-bottom: 0.21cm }
-->
</style>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Suomessa pohditaan aika ajoin, onko
7-vuotias liian vanha aloittamaan koulun. Lasten lukemisen
herkkyyskausi osuu yleensä tätä varhaisemmaksi, millä perustellaan
koulun aloittamisen aikaistamista. Olen vieraillut erilaisissa
kouluissa puolenkymmenessä kehitysmaassa. Niissä koulu aloitetaan
yleensä Suomea aikaisemmin, tyypillisimmin 5<style type="text/css"><!--
@page { margin: 2cm }
P { margin-bottom: 0.21cm }
--</style>–6-vuotiaina.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Koululaiset Suomessa ja Laosissa ovat
hyvin erilaisissa tilanteissa kouluun saapuessaan. 7-vuotias
suomalainen on käynyt esikoulun. Hänelle on luettu satuja pienestä
pitäen. Suomalaislapsi on tekstien ympäröimä: kotiin tulee
lehtiä, kaupungilla näkee mainoksia, televisio ja iPad vilisevät
kirjaimia. Lähtökohdat oppimisille on luotu jo kotona.
Laosissa kouluun voi tulla lapsi, joka ei ole koskaan nähnyt kirjaa
ja jolle ei ole ikinä luettu mitään. Hänen kotonaan ei ole yhtään
lehteä tai kirjaa. Kylääkin täplittää vain yksi
valtapuolueen mainos. Lähtökohdat lukemiselle ovat
heikot.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kehitysmaiden kouluista puuttuu kaikkea. Lukemisen ja ajattelemisen kannalta ongelmallisinta on
kuitenkin kirjojen puuttuminen. Ilman kirjoitettua tekstiä on
mahdotonta opetella lukemaan. Kavereiden kanssa jaettu koulukirja ei
riitä lukemisen tueksi. Vaikka kirjoitin <a href="http://jotainkehitysta.blogspot.fi/2013/01/kehitysmaat-hyppaavat-perinteisten.html">aiemmin siitä, kuinka monet kehitysmaat hyppäävät perinteisten kirjastojen yli</a>, se ei poista
maiden tarvetta tekstille. Koska tietotekniikan ilot ovat kehitysmaiden
kyläkouluissa valovuosien päässä, ne joutuvat keksimään luovia
ratkaisuja. Yksi ratkaisu ovat kevyet korikirjastot, joita on
käytössä esimerkiksi Laosissa. Muutama kori täynnä kirjoja
kiertää luokasta toiseen. Kun kaikki luokassa ovat lukeneet korin
kirjat, luokat vaihtavat koreja päikseen. Korikirjastot ovat hyvä esimerkki
luovista ratkaisuista, joita kehitysmaissa tarvitaan lisää.
Kehityksen ongelmia ei voida ratkaista kerralla, mutta paikallisiin
ongelmiin voidaan löytää paikallisia, halpoja ja helppoja
ratkaisuja. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i>Aihetta koskeva artikkelini julkaistiin joulukuussa <a href="http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2012_51/173360.htm">Opettaja-lehdessä</a>. </i></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07346319784850897663noreply@blogger.com